Kvartäärikausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kvartäärikauden jako
kausi epookki vaihe Ikä (mvs)
Kvartääri holoseeni 0–0,0117
pleistoseeni Taranto
(myöhäis)
0,0117–0,126
Joonia
(keski)
0,126–0,781
Calabria 0,781–1,806
Gela 1,806–2,588
Neogeeni plioseeni Piacenza vanhempi
Kvartäärikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta. Kvartäärikauden alku ja edeltäneen neogeenikauden loppu määritellään Maan ilmaston kautta, joka muuttui kausien vaihteessa hyvin hitaasti viilenevästä hyvin epävakaaksi, mikä merkitsi lämpenemis- ja viilenemisjaksojen vuorottelemista.[2] Kvartäärikausi alkoi vuoden 2013 arvioiden mukaan noin 2,588 miljoonaa vuotta sitten ja se jaetaan yleensä kahteen epookkiin, varhaisempaan pleistoseeniin ja myöhäisempään holoseeniin.[1] Eläinkunta oli kvartäärikauden alkaessa melko nykymuotoinen, mutta useita eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon sen aikana. Mantereet ovat sijainneet koko kauden ajan suurin piirtein nykyisillä paikoillaan.[3]

Kvartäärikauden ajallinen määritelmä on muuttunut aiheesta käydyn pitkän keskustelun jälkeen. Kauden katsottiin aiemmin alkaneen 1,8 tai 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Geologinen yhteisö siirsi vuonna 2009 kvartäärin ja sen epookin pleistoseenin alkukohdan 2,588 miljoonaan vuoteen, jolloin Maan ilmasto kylmeni huomattavasti.[4]

Jääkaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100 000 vuoden välein toistuvat suuret jääkaudet alkoivat noin 870 000 vuotta sitten. Niiden uskotaan jatkuvan vielä kymmeniä miljoonia vuosia. Toistaiseksi viimeisin jääkausi oli Veiksel, jonka päättyminen luetaan pleistoseenin ja holoseenin rajaksi. Muita tunnettuja kvartäärikauden jääkausia ovat Günz, Elster ja Saale. Veikselin aikana kasvanut mannerjäätikkö sekä sen sulamisen aiheuttamat virtaukset muovasivat kivennäismaalajeja, jotka jäivät osittain holoseenin aikana muodostuneiden eloperäisten maalajien peittoon.[3]

Ihmisen evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homo habiliksen pääkallo.

Kvartäärikaudelle on ollut tyypillistä ihmisen evoluutio Afrikassa. Työkaluja valmistanut Homo habilis eli Afrikassa 2,5–1,8 miljoonaa vuotta sitten. Sitä seurasivat kehittyneemmät Homo ergaster 1,9–1,4 miljoonaa ja Homo erectus 1,5–0,5 miljoonaa vuotta sitten. Homo erectus oppi tulenteon mahdollisesti jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten, loi Acheulin alkeellisen kivityökalukulttuurin 1,2 miljoonaa vuotta sitten sekä levittäytyi Afrikan ulkopuolelle. Euroopanihminen, joka on luultavasti sama kuin heidelberginihminen, eli noin 780 000 – 250 000 vuotta sitten, osasi käyttää tulta ja oli todennäköisesti sekä neandertalinihmisen että nykyihmisen edeltäjä. Nykyihmisen arvioidaan kehittyneen 200 000 – 100 000 vuotta sitten ja levinneen Eurooppaan noin 35 000 vuotta sitten.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.
  2. Holden, Joseph: ”20 Quarternary environmental change”, An introduction to physical geography and the environment, s. 565. Second edition. Pearson, 2008. ISBN 978-0-13-175304-4. (englanniksi)
  3. a b Suuri tietosanakirja. Hakusanat ”holoseeni”, ”jääkaudet” ja ”kvartäärikausi”. WSOY, 2001.
  4. Formal stratigraphical definitions. International Commission on Stratigraphy, Subcommission on Quaternary Stratigraphy

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kvartäärikausi.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.