Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvi- ja lihansyöjäeläimiä. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Paleotsooinen maailmankausi
• Kenotsooinen maailmankausi
• Paleoseeni
• Tertiäärikausi

Aiheesta muualla

• The Mesozoic from Palaeos
• Mesozoic terrestrial ecosystems

Maapallon geologinen historia

Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)	eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)	paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)
541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)	paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi ordovikikausi siluurikausi devonikausi kivihiilikausi permikausi mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi jurakausi liitukausi kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi neogeenikausi kvartäärikausi