Paleotsooinen maailmankausi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.[1] Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.[2]

Paleotsooisen maailmankauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleotsooista maailmankautta edelsi Ediacarakausi

Paleotsooinen maailmankauden evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambrikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambrikausi aloittaa paleotsooisen maailmankauden, se on aikakausi jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt.[2] Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.

Ordovikikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ordovikikaudella seuraa kambrikautta ja tällöin alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen.[2] Ordovikikaudella merissä eli pääjalkaisia, koralleja, merililjoja, kotiloita, meduusoja ja oikosarvia, mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä. Ordovikikaudella sienieläimet kehittyivät ja ensimmäiset varsinaiset selkärankaiset, alkukalat jotka olivat leuattomia panssarikaloja ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä, vedessä eli putkilokasveja, myös maalle tulivat ensimmäiset alkeelliset kasvit ja niiden myötä ensimmäiset niveljalkaiset.[3] Uudenlaisia trilobiittejä ilmestyi. Osa konodoniittien suvuista seitsemän kuoli sukupuuttoon, mutta tilalle tuli yhdeksän uutta.[3]

Uraauurtavinta kaudella elämän siirtyminen maalle.[3] Kauden loppupuolella Afrikassa oli jääkausi joka aihutti merenpinnan laskun ja sitä myötä massasukupuuton.[3] Ensimmäinen löydetty sienen fossiili sijoittuu siluurikauden loppuun Tortotubus protuberans

Siluurikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siluurikauden alussa viimeistään, noin 430 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät ensimmäiset maakasvit.[2] Cooksoniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä putkilokasveista.[4][5][6] Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon.[7] Siluurikauden aikana elämä oli enimmäkseen merissä ja koralliriutat tulivat tällä kaudella. Niveljalkaisia, hämähäkkieläimiä ja skorpioneja tuli maalle.[6] Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua.[6] Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat Ostracoderm -panssarikalat.[8] Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja.[6] Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua.[9] Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili Tortotubus protuberans sijoittuu siluurikauden loppuun. Niitä on löydetty useammasta paikasta, New Yorkista, Gotlannista, Ruotsista ja Kerrera Inner -saarelta Hebrideiltä.[10]

Devonikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Devonikausi oli kalojen valtakautta.[2] Trilobiitteja oli vielä tällä kaudella, mutta kauden loppuun tultaessa ne hävisivät.[11] Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.[12] Kasvit olivat kehittyneet kasvamaan maalla jo ordoviki- ja siluurikausilla, mutta vasta devonikaudella ne alkoivat yleistyä maalla. Aluksi ne olivat juurettomia ja lehdettömiä liekomaisia kasveja jotka lisääntyvät itiöilla tai suvuttomasti.[11][13] Ensimmäiset kasveilla elävät niveljalkaiset alkoivat kehittymään; pääasiassa punkkeja ja siivettömiä hyönteisiä.[2][11] Kauden loppupuolella alkoi lajien määrä kasvaa ja monipuolistua. Kauden loppuun mennessä oli saniaisia, kortteita ja ensimmäiset siemenkasvit olivat ilmaantuneet, ja ensimmäiset puut ja niistä muodostuneet metsät.[11] Tätä nopeaa kasvillisuuden muutosta on kutsuttu devonikauden räjähdykseksi.[13]

Limittäin devonikauden ja kivihiilikauden välissä kasvit nousivat kukoistukseensa. Sphenophyta oli ensimmäisiä kasvifossiileja joita voitiin epäröimättä sijoittaa myöhäiselle devonikaudelle.[14] Myöhäisellä devonikaudella ja aikaisella kivihiilikaudella maalla kasvoi myös tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon[15] ja Wattieza. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita.[2] Kiivihiilikaudella sphenophytes on haarautunut moniin erilaisiin kasvisukuihin. Niissä on pensasmainen sphenophyllum, pieniä nurmikasveja kuten equisetites ja phyllotheca, sekä puita, jopa kolmekymmentä metriä korkeaksi kasvava calamites.[14]

Kivihiilikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä.[16][17][18] Syiksi siihen että puut fossiloituivat on epäilty että ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista, ja että puut olisivat uponneet suoperäiseen maastoon ennen kuin aerobiset bakteerit ehtivät hajoittaa niitä. Sienille ei ollut vielä tuolloin kehittynyt kykyä hajoittaa ligniiniä eli kykyä valkolahoon[19] joten puut eivät kaaduttuaan hajonneet niidenkään toimesta.[17][18] Tältä ajalta ovat kivihiilikerrostumat peräisin[17][18] ja ne saattoivat olla jopa 11-12 metriä paksuja.[16] Ilman happipitposuus nousi jopa 35% josta oli seurauksena suurempien hyönteisten kehittyminen.[18][16] Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat jotka munivat kuorellisia munia.[16] jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

Permikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto,[20] joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.[20]

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.[20]

Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako.lähde?

Kausi Alakausi Epookki Vaihe Miljoonaa
vuotta sitten
Permikausi P Myöhäispermi Zechstein Myöhäispermi P3 p9 254–251
p8 260–254
Keskipermi P2 p7 266–260
p6 268–266
p5 271–268
Varhaispermi Rotliegend Varhaispermi P1 Kungurian p4 276–271
Artiskian p3 285–276
Sakmarian p2 295–284
Asselian p1 299–295
Kivihiilikausi C Pennsylvania-kausi C2 Gzhelian c7 304–299
Kasimovian c6 307–304
Moscovian c5 312–307
Bashkirian c4 318–312
Mississippi-kausi C1 Serpukhovian c3 326–318
Viséan c2 345–326
Tournaisian c1 359–345
Devonikausi D Myöhäisdevoni D3 Famennian d7 375–359
Frasnian d6 385–375
Keskidevoni D2 Givetian d5 392–385
Eifelian d4 398–392
Varhaisdevoni D1 Emsian d3 407–398
Pragian d2 411–407
Lochkovian d1 416–411
Siluurikausi S Pridoli S4 (ei jaettu) 419–416
Myöhäissiluuri Ludlow S3 Ludfordian s7 421–419
Gorstian s6 423–421
Keskisiluuri Wenlock S2 Homerian s5 426–423
Sheinwoodian s4 428–426
Varhaissiluuri S1 Telychian s3 436 - 428
Aeronian s2 439–436
Rhuddanian s1 444–439
Ordovikikausi O Myöhäisordoviki O3 Hirnantian 446–444
Ashgill* 449–446
Caradoc* 461–449
Keskiordoviki O2 Darriwillien 468–461
Llanvirn* 472–468
Varhaisordoviki O1 * 479–472
Tremadoc 488–479
Kambrikausi Є Myöhäiskambri Furongian Є3 * 493–488
496?–493
Paiban 501–496?
Keskikambri Є2 Mayan* 502–501
Amgan* 513–502
Varhaiskambri Є1 Toyonian* 519–513
Botomian* 524–519
Atdabanian* 530–524
Tommotioan* 534–530
Nemakit-Daldynian* 542–534

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paleotsooinen maailmankausi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paleozoic Era Encyclopedia Britannica
  2. a b c d e f g Paleozoic Era Paleobiology The Virtual Fossil Museum. Viitattu 11.01.2018.
  3. a b c d Avildsen, Christina & Bie, Jennifer & Patel, Chirag & Sarvis, Brie & Rieboldt, Sarah & Speer, Brian R.: Ordovician Period University of California Museum of Paleontology. 7.6.2011. Viitattu 12.01.2018.
  4. Steur, Hans: Cooksonia, a very old land plant Hans' Paleobotany Pages. 10.3.2017. Viitattu 12.01.2018.
  5. Strömberg, C. & Guralnick, Rob & Simison, Brian & Speer, Brian & Cordero, Alicia: Lab IV - Early Land Plants (1) Lab IV. 1998. Viitattu 12.01.2018.
  6. a b c d Dan Fischer & Liu, Tammy (Yue) & Yip, Emily & Yu, Korsen & Speer, Brian R.: The Silurian Period University of California Museum of Paleontology. 7.5.2011. Viitattu 12.01.2018.
  7. Kazlev, M. Alan: Drepanophycales Palaeos Plants. 31.3.2002. Viitattu 11.01.2018.
  8. Lingham-Soliar, Theagarten: ”2. The First Vertebrates, Jawless Fishes, the Agnathans”, The Vertebrate Integument Volume 1. Springer, 2014. ISBN 978-3-642-53747-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.01.2018).
  9. U.S. Department of the Interior: Undiscovered Oil and Gas Resources of Lower Silurian Qusaiba-Paleozoic Total Petroleum Systems, Arabian Peninsula USGS Fact Sheet FS-008-02. tammikuu 2002. Viitattu 12.01.2018.
  10. Johnson, Markes E.: Silurian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.
  11. a b c d Speer, Brian R. & Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tan, Amy & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Devonian Period University of California Museum of Paleontology. 1.7.2011. Viitattu 11.01.2018.
  12. Caldwell, Michelle: Reptile and Amphibian Evolution - The Paleozoic Era Reptile and Amphibian Evolution. Viitattu 11.01.2018.
  13. a b Grande, Rachel & Jean, Larry & Rowan, Aariel & Sumner, Angela & Tang, Amy & Palmer, A.R. & Geissman, J. & Speer, Brian R.: Life of the Devonian University of California Museum of Paleontology. marraskuu 2002. Viitattu 11.01.2018.
  14. a b Waggoner, Ben & Speer, B. R.: Sphenophyta: Fossil Record University of California Museum of Paleontology. 9.14.1997. Viitattu 11.01.2018.
  15. Cordi, Jennifer: The Anatomy of Rotoxylon dawsonii comb. nov. (Cladoxylon dawsonii) from the Upper Devonian of New York State International Journal of Plant Sciences. kesäkuu 2005. Viitattu 11.01.2018.
  16. a b c d Waggoner, Ben M. & Hoe, Angela & Jusay, Azalea & Mayberry, Ray & Yu, Connie & & Speer, Brian R. & Rieboldt, Sarah & Smith, Dave: The Carboniferous Period University of California Museum of Paleontology. 30.6.2011. Viitattu 11.01.2018.
  17. a b c Krulwich, Robert: The Fantastically Strange Origin of Most Coal on Earth National Geographic. 7.1.2016. Viitattu 11.01.2018.
  18. a b c d Busiello, Francesco: The Carboniferous Period – Coal and Giant Insects Pie Cubed - Mind-blowing facts. 1.3.2013. Viitattu 11.01.2018.
  19. Biello, David: White Rot Fungi Slowed Coal Formation Scientific American. 28.6.2012. Viitattu 12.01.2018.
  20. a b c Ross, June R.P. & Ross, Charles A.: Permian Period Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 12.01.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]