Sammaleläimet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sammaleläimet
Sammaleläimiä; keskellä oikealla Kulkusammaleläin, ylhäällä vasemmalla saman lajin statoblasti
Sammaleläimiä; keskellä oikealla Kulkusammaleläin, ylhäällä vasemmalla saman lajin statoblasti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Sammaleläimet
Bryozoa
Ehrenberg, 1831
Synonyymit
  • Ectoprocta Nitsche, 1870
Luokat
Katso myös

  Sammaleläimet Wikispeciesissä
  Sammaleläimet Commonsissa

Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Ne ovat vedessä eläviä, tavallisesti runkokuntia muodostavia selkärangattomia, jotka ovat sukua pikarimadoille. Ne muodostavat sammalmaisen peitteen esimerkiksi kiviin tai vesikasveihin. Runkokunnan eri yksilöt voivat olla kehittyneitä eri tehtäviin.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammaleläimet lisääntyvät joko suvullisesti tai kuroutumalla. Erilajiset sammaleläimet ovat muodoiltaan hyvin erilaisia ja ne sekoitetaan usein muihin eliöihin, koralleihin tai fossilistoissa jopa leviin.

Fossiilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korallimainen sammaleläin Costazia costazi

Sammaleläimet ilmestyivät meriin viimeistään varhaisella ordovikikaudella. Niitä saattoi elää pehmeäkuorisina jo kambrikaudella.

Esiintymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammaleläimet elävät yleensä merissä, mutta myös makeassa ja murtovedessä. Suomessa tavattavia sammaleläimiä ovat muun muassa Itämeressä elävä levärupi, sisävesien kulkusammaleläin sekä tulokaslaji hyytelösammaleläin.[1]

Suomessa esiintyvät lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavataan kymmenen lajia sammaleläimiä.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.