Oikosarvet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oikosarvet on yhteisnimitys kaikille suoran putken sisällä eläneisiin pääjalkaisiin nilviäisiin ja siihen kuuluu monenlaisia mustekalan kaltaisia eläimiä. Niiden fossiloituneita jäänteitä on löytynyt kymmeniä tuhansia ja toisinaan kokonaiset kivet muodostuvat yksinomaan niiden jäänteistä. Joihinkin fossiileihin on tallentunut kuoren alkuperäinen väri. Vaikka jotkut oikosarvet kasvoivat jättiläismäisiin mittoihin, suurin osa oli vain muutaman senttimetrin pituisia. Oikosarvia olivat esimerkiksi Orthoceras ja Cameroceras. Ne kehittyivät noin 495 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä kambrikaudellaja kuolivat sukupuuttoon noin 225 miljoonaa vuotta myöhemmin myöhäisellä triaskaudella. Tuon aikakauden välissä ne olivat merten yleisimpiä eläimiä.

Kuten muilla pääjalkaisilla, oikosarvilla oli pään alapuolella sifoniksi kutsuttu voimakas ja lihaksikas putki, joka toimi samalla periaatteella kuin suihkumoottori. Kun eläin pusersi vettä kovalla paineella putken läpi, se alkoi liikkua hitaasti vastakkaiseen suuntaan. Hyponomi oli taipuisa, joten eläin saattoi liikkua sen avulla mihin suuntaan tahansa. Useimpien pääjalkaisten tavoin oikosarvet luultavasti piileskelivät päiväsaikaan meren syvänteissä ja hämärissä painanteissa. Yöllä ne tulivat matalaan veteen pyydystämään kaloja, trilobiitteja ja meriskorpioneja. Oikosarvilla oli ilmeisesti huono näkö, joten ne aistivat saaliin ehkä hajuaistinsa avulla. Saaliiseen ne tarttuivat pitkillä lonkeroillaan ja repivät sen kappaleiksi papukaijan nokkaa muistuttavalla suullaan. Niiden lonkeroissa oli urat, mutta ei samankaltaisia imukuppeja kuin nykyään elävillä mustekaloilla ja kalmareilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]