Pregabaliini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pregabaliini
Pregabaliini
Pregabaliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3S)-3-(aminometyyli)-5-metyyliheksaanihappo
Tunnisteet
CAS-numero 148553-50-8
ATC-koodi N03AX16
PubChem CID 5486971
DrugBank DB00230
Kemialliset tiedot
Kaava C8H17NO2 
Moolimassa 159,23 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 186–188 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ≥ 90 %
Proteiinisitoutuminen <1%
Metabolia ?
Puoliintumisaika 6-11 tuntia
Ekskreetio munuaisten kautta
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa suun kautta, laskimopistoksena
Lyrica-lääkkeen myyntipakkauksia.
Pregabalin Orion on suomalaisen Orionin valmistama, edullisempi rinnakkaisvalmiste Lyricalle.

Pregabaliini (kauppanimi muun muassa Lyrica[1]) on gabapentiinistä edelleen kehitetty antikonvulsiivinen lääkeaine. Sitä käytetään paikallisalkuisen epilepsian, neuropaattiseen kivun, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja migreenin hoitoon. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt sen hoidoksi myös fibromyalgiaan, mutta ei yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Lääkkeen toi markkinoille Pfizer vuonna 2004.[2]

Lääkettä on käytetty myös esimerkiksi migreenin ja levottomien jalkojen oireyhtymän hoidossa.[3]

Pregabaliini on aivojen välittäjäaine GABA:n johdos. Lääkettä markkinoi ja myy Suomessa Pfizer ja rinnakkaislääketuojat Orifarm ja Paranova.[4] Lääkekorvaustilaston mukaan yli 71 000 suomalaista käytti vuonna 2012 pregabaliinia sisältävää Lyricaa, näistä vain kymmenesosa epilepsian hoitoon.

Pregabaliinia sisältävät lääkkeet ovat pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia eli PKV-lääkkeitä, joilla on huumaavia vaikutuksia. Lyrican pakkaukseen on lisätty markkinoille tulon jälkeen punainen varoituskolmio, joka esiintyy myös muiden PKV-lääkkeiden pakkauksissa.[5][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pregabaliinin löysi lääkekemisti Richard Bruce Silverman Northwestern-yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 1990. Euroopan unioni hyväksyi lääkeaineen vuonna 2004.

Pregabalinin lyhytvaikutteisemman version patentti vanhentuntui Yhdysvalloissa kokonaisuudessan kesäkuussa 2019 ja markkinoilla on siitä useita rinnakkaislääkkeitä.[2] Kuitenkin vuonna 2017 Pfizerin Yhdysvaltain markkinoille tuoman hitaasti imeytyvän depot-version Lyrica CR:n patentti on voimassa n. vuoteen 2037.[6]

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pregabaliini muistuttaa rakenteeltaan keskushermostossa luonnostaan esiintyvää välittäjäainetta gamma-aminovoihappoa (GABA), joka tyypillisesti vähentää hermosolujen toimintaa. GABA on tärkein epileptisiä kohtauksia estävistä välittäjäaineista. Pregabaliini heikentää kalsiumin virtausta hermosolun sisälle, mikä estää hermosolujen toimintaa ja vähentää kiputiloihin, ahdistuneisuutiloihin ja epilepsiaan liittyvien välittäjäaineiden vapautumista. Pregabaliinin väärinkäytön vaikutusmekanismia ei kokonaan tunneta, mutta myös monilla muilla GABA-järjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä, esimerkiksi bentsodiatsepiineilla, on väärinkäyttöpotentiaalia.[3]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pregabaliinista tehtiin vuonna 2012 neljänneksi eniten haittavaikutusilmoituksia Fimean lääkkeiden haittavaikutuksia koskevaan tietokantaan.[7] Pregabaliinin käytön yleisimpiä haittavaikutuksia ovat:

Hyvin yleisiä (enemmän kuin 10 %:lla): huimaus, väsymys.[8]

Yleisiä (1–10 %:lla): näön hämärtyminen, kaksoiskuvat, lisääntynyt ruokahalu, euforia, sekavuus, värikkäät unet, muutokset seksuaalisuudessa, ärtyneisyys, ataksia, keskittymiskyvyn muutokset, koordinaatiokyvyn muutokset, muistivaikeudet, vapina, puhekyvyn muutokset, parestesia, kiertohuimaus, suun kuivuminen, ummetus, oksentelu, lisääntyneet ilmavaivat, erektiovaikeudet, uupumus, turvotukset, epänormaali kävelytyyli, painon lisääntyminen.[8]

Epätavalliset (0,1–1 %:lla): masennus, letargia, levottomuus, hallusinaatiot, silmien nykiminen, tuntoaistin muutokset, takykardia, syljenerityksen lisääntyminen, hikoilu, kuumat aallot, kutina, lihaskrampit, lihaskipu, nivelkivut, virtsaamisvaikeudet, muutokset verenkuvassa, munuaiskivet.[8]

Harvinaiset (< 0,1 %:lla): neutropenia, muutokset sydänsähkökäyrässä, verenpaineen muutokset, haimatulehdus, nielemisvaikeudet, virtsamäärän väheneminen, lihasvaurio, itsetuhokäyttäytyminen, estottomuus.[8]

Väärinkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pregabaliinilla on myös väärinkäyttöpotentiaalia sen miedosti euforisoivasta vaikutuksesta johtuen. Kuitenkin tämä vaikutus pienenee pregabaliinin pitkäaikaisessa käytössä, kun lääkkeeseen kasvaa toleranssi.[9] Riski matalilla annoksilla riippuvuuteen on pieni, vasta nostamalla annosta huomattavasti yli hoitoannoksen ja käyttämällä näin pidempään kasvaa riippuvuusriski suuremmaksi.[10]

Pregabaliini on noussut huumekäytössä perinteisten huumaavien lääkkeiden kuten opiaattien ja bentsodiatsepiinien rinnalle.[7]tarvitaan parempi lähde

Pregabaliinia käytetään myös sekaisin alkoholin kanssa, ja myös tämä voi olla hengenvaarallista, erityisesti jos pregabaliinia ja alkoholia otetaan suuria määriä, tarkoittaen 600 mg:n maksimiannostuksen ylitystä esimerkiksi useilla grammoilla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N03AX16 Fimea.
  2. a b Eric Sagonowsky: Lyrica generics roll: Pfizer blockbuster finally hits patent cliff Fierce Pharma. 22.7.2019. Viitattu 5.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c Pregabaliini (Lyrica) Päihdelinkki.fi. 5.12.2017. Viitattu 16.6.2019.
  4. Fimean lääkehaku (ei suoralinkkiä) Fimea. Arkistoitu 13.5.2015. Viitattu 1.5.2015.
  5. a b MOT - Onnettomuuspilleri YLE TV1 20.1.2014.
  6. FDA Approves Lyrica CR Carlisle & Associates. 12.10.2017. Viitattu 5.7.2022. (englanniksi)
  7. a b Riikka Kaihovaara: Onnettomuuspilleri: käsikirjoitus. 17.01.2014 - 13:20. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/17/onnettomuuspilleri-kasikirjoitus
  8. a b c d https://pharmacafennica.fi/spc/2667454
  9. Chalabianloo, F; Schjøtt J (January 2009). "Pregabalin and its potential for abuse". Journal of the Norwegian Medical Association 129 (3): 186–187. doi:10.4045/tidsskr.08.0047. PMID 19180163. 
  10. Fabrizio Schifano: Misuse and Abuse of Pregabalin and Gabapentin: Cause for Concern?. CNS Drugs, 1.6.2014, 28. vsk, nro 6, s. 491–496. doi:10.1007/s40263-014-0164-4. ISSN 1179-1934. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pregabaliini.