Valproaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valproaatti
Valproaatti
Systemaattinen (IUPAC) nimi
Natrium-2-propyylipentanoaatti
Tunnisteet
CAS-numero 1069-66-5
ATC-koodi N03AG01
PubChem 16760703
Kemialliset tiedot
Kaava C8H15O2Na 
Moolimassa 166,19 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 90–95 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 9–18 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen, intravenoosi
Deprakine 500 mg -valproaattilääkepakkaus ja -enterotabletteja.

Valproaatti (natriumvalproaatti) (Suomessa valmistenimillä Absenor, Deprakine, Orfiril ja Valproat)[1]) on vanhemmalta nimeltään dipropyyliasetaatti. Se on valproiinihapon eli valproehapon (C8H16O2) natriumsuola. Natriumvalproaattia sisältäviä kaupallisia lääkevalmisteita on käytetty vuodesta 1967[2]. Natriumvalproaatti on kehitetty epilepsian hoitoon, mutta sitä käytetään myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä[3].

Valproaatti ei ollut aluksi käytössä ensisijaisena antiepileptina[4]. Eräs keskeinen näkökohta lääkkeen käyttöönotossa oli saada aikaan lääkeaine, joka ei vaikuta sedatiivisesti eli väsyttävästi. Tällaisia ovat muun muassa lähes kaikki bentsodiatsepiinit.

Valproaatilla on etäinen sukulaisuussuhde kaikkein tunnetuimpaan kipu- ja kuumelääke asetyylisalisyylihappoon eli aspiriiniin. Valproaatin vaikutus perustuu GABA:n eli gamma-aminovoihapon määrän lisääntymiseen aivoissa. GABA on eräs keskeinen keskushermoston välittäjäaine.

Valproaatin lääkinnällinen käyttö raskauden aikana johti Ranskassa vuosina 1967-2016[5] arviolta noin 2000–4000 lapsen vakavaan epämuodostumaan[6] ja 16 000-30 000 lapsen älyllisiin häiriöihin[7]. Euroopan lääkevirasto on kieltänyt valproaattia sisältävien lääkevalmisteiden käytön migreenin ja bipolaarisen häiriön hoitoon raskauden aikana[8].

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valproaatti on laajakirjoinen epilepsialääke.[4] Myöhemmin todettiin valproaatin soveltuvan myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön eli maanis-depressiivisyyden eli bipolaarihäiriön hoitoon. Myös lievempimuotoisessa hypomaniassa valproaattia voidaan käyttää mielialan tasaajana. Valproaattia käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön ohella myös joidenkin skitsofreenistyyppisten sairaustilojen sekä kehitysvammaisuuteen tai joihinkin muihin syihin liittyvän aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden hoidossa.[9] Sitä käytetään joissain Euroopan maissa myös migreenin estolääkkeenä[10].

Valproaatti saattaa lievittää myös masennusjaksoja.

Toisentyyppinen samanaikainen epilepsian vastainen lääkitys saattaa vaikuttaa valproaatin metaboliaan eli lääkepuhdistumaan. Myös muunkinlainen lääkitys voi vaikuttaa valproaatin hajaantumiseen elimistössä. Esimerkiksi näistä syistä potilaan veriarvoja seurataan usein säännöllisin laboratoriokontrollein. Eräs tärkeä indikaattori, jota seurataan, on maksan toiminta-arvot.

Valmisteet ovat tuotenimeltään Deprakine (ks. kuva) sekä Absenor ja Orfiril. Vahvuuksina on 100 mg, 300 mg ja 500 mg. Valproaattia on saatavissa depot– ja enterotablettina.

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kymmenennellä raskauden aikana natriumvalproaatilla hoidetun äidin lapsella on vakava epämuodostuma[5] ja noin 30-40 prosentille kehittyy esimerkiksi kielenoppimisen vaikeuksia tai muistitoimintojen häiriöitä[11]. Erään tutkimuksen mukaan natriumvalproaatti myös seitsenkertaistaa riskin synnyttää lapsi, jolla on autismin kirjon häiriö[12].

Useissa tutkimuksissa havaittiin jo 1980-luvulla, että natriumvalproaatti lisää epämuodostumia ja 2000-luvulla on kertynyt näyttöä sen aihettamista kehityshäiriöistä[13]. Euroopan lääkevirasto varoitti lääkäreitä valproaatin käytöstä raskauden aikana kuitenkin vasta vuonna 2014[14]. Kaikkiaan yli 14 000 ranskalaisnaista altistui natriumvalproaatille raskauden aikana pelkästään vuosina 2007-2014, mikä johti 61 prosentissa lapsen syntymään ja 8 prosentissa keskenmenoon tai kohdunulkoiseen raskauteen[15].

Euroopan lääkevirasto totesi vuonna 2018, etteivät naispotilaat olleet saaneet suosituksista huolimatta edelleenkään riitävästi tietoa natriumvalproaatin aiheuttamista sikiövaurion riskeistä. Virasto kielsi tämän vuoksi natriumvalproaatin käytön kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa raskauden aikana ja määräsi lisäksi tehokkaan raskaudenehkäisyn käyttöehdoksi hedelmällisessä iässä olevien naisten kohdalla. Lääkevirasto määräsi myös, että natriumvalproaattia sisältävien lääkevalmisteiden myyntipakkauksiin on painettava valmisteen sikiövaarallisuutta koskeva kehystetty teksti ja siihen mahdollisesti liittyvä kuvasymboli.[10] Suomalainen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on kuitenkin tulkinnut myyntipakkauksia koskevan määräyksen olevan pelkkä suositus, jonka noudattaminen on vapaaehtoista[16], eikä Deprakinen vuonna 2020 päivitetyssä pakkausselosteessa ole mainintaa siitä, ettei lääkettä saa käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon hedelmällisyysikäisillä naisilla[8].

Valproaattihoidon vähäisempiä haittavaikutuksia saattavat olla: ihottuma, pahoinvointi, virtsan tummentuminen, hiustenlähtö sekä ruuansulatuskanavan oireilu (lähinnä obstipaatio eli ummetus). Nämä voivat olla nopeastikin ohitsemeneviä, mutta sinänsä kiusallisia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, WSOY-SHKS 1977
  • R. Lehtovaara: Epilepsia (Seepra-sarja), WSOY 1976

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N03AG01 Fimea.
  2. Tutkimus: Epilepsialääke vahingoittanut jopa 4 100:aa lasta – käytössä myös Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2020.
  3. Tutkimus: Epilepsialääke vahingoittanut jopa 4 100:aa lasta – käytössä myös Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2020.
  4. a b Therapia Fennica 1974-TF74
  5. a b Dépakine, des milliers d’enfants victimes de malformations La Croix. 20.4.2017. Viitattu 24.11.2020. (ranskaksi)
  6. Tutkimus: Epilepsialääke vahingoittanut jopa 4 100:aa lasta – käytössä myös Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2020.
  7. Dépakine, des dizaines de milliers d’enfants victimes de troubles du développement La Croix. 24.6.2018. Viitattu 24.11.2020. (ranskaksi)
  8. a b Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - DEPRAKINE depottabletti 300 mg, 500 mg laakeinfo.fi. Viitattu 24.11.2020.
  9. Kustannus Oy Duodecim: Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä käytettävät lääkkeet Duodecim – Terveyskirjasto. Viitattu 28.12.2017.
  10. a b Valproate and related substances. https://www.ema.europa.eu/en/medicines/human/referrals/valproate-related-substances-0
  11. POTILASOPAS Valproaatti* (Absenor, Deprakine, Orfiril, Orfiril Long, Valproat Sandoz) Ehkäisy ja raskaus: Mitä sinun on tiedettävä.
  12. Maia Szalavitz: The boy whose brain could unlock autism. Matter.
  13. Dépakine, des milliers d’enfants victimes de malformations La Croix. 20.4.2017. Viitattu 24.11.2020. (ranskaksi)
  14. Tutkimus: Epilepsialääke vahingoittanut jopa 4 100 lasta – käytössä myös Suomessa Yle Uutiset
  15. Dépakine, des milliers d’enfants victimes de malformations La Croix. 20.4.2017. Viitattu 24.11.2020. (ranskaksi)
  16. Uusia ohjeita valproaatin käyttöön raskaudenaikaisen altistuksen välttämiseksi Uutinen. Viitattu 24.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]