Rasvaprosentti
Rasvaprosentti ilmoittaa rasvakudoksen määrän prosentteina koko kehon painosta. Se on jonkin verran parempi mittari ylipainon arviointiin kuin painoindeksi, sillä jälkimmäinen olettaa lihasten olevan keskimääräisessä kunnossa. Esimerkiksi kehonrakentajilla painoindeksi voi näyttää ylipainoa, vaikka rasvaprosentti on alhainen. Jos taas lihaskunto on heikko, painoindeksi voi näyttää normaalipainoa, vaikka rasvaprosentti onkin yli normaalin.
Täysikasvuisen ihmisen normaali rasvaprosentti vaihtelee lihavuustutkijoiden mukaan naisilla välillä 25–33 ja miehillä välillä 13–21. Niiden naisten kehossa on keskimäärin 33 prosenttia rasvaa, joiden painoindeksi on normaalin painoindeksin ylärajana pidetty 25 kg/m2. Miehillä, vastaava osuus on 21 prosenttia rasvaa.[1]
Ikääntyneiden naisten normaali rasvaprosentti saattaa olla jopa 35 ja ikääntyneiden miesten 25. Tarkkoja arvoja ei voida antaa muun muassa sen vuoksi, että eri mittalaitteet antavat hyvin erilaisia tuloksia, eivätkä asiantuntijat ole saavuttaneet konsensusta asiasta.[1]
Ihmisellä on huomattavasti enemmän rasvakudosta kuin esimerkiksi simpansseilla, joiden normaali rasvaprosentti on 3,5 (naaraat) / 0,005 (urokset)[2].
Rasvaprosentin mittaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rasvaprosentin mittaaminen ei anna koskaan täysin tarkkaa tulosta edes kun testaustilanne vakioidaan mahdollisimman hyvin. Halvimpia mittaustapoja ovat kenttämittaukset kuten ihopoimumittaus ja sähköiset bioimpedanssi-mittaukset. Kalleimpia ja tarkimpia mittaustapoja ovat laboratoriomittaukset kuten vedenalaispunnitus tai duterium-laimennus.[3]
Ihopoimumittaus suoritetaan pihdeillä, joilla mitataan ihopoimun paksuus neljästä kohdasta. Ihopoimumittaus on luotettavimmillaan melko hoikilla tai normaaleilla ihmisillä. Bioimpedanssi-mittaus käyttää heikkoa sähkövirtaa ja laskee rasvaprosentin kehon nestetasapainon pohjalta.[3]
Rasvaprosentti ja terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä liian alhainen että liian korkea rasvaprosentti lisäävät terveysriskejä. Sopivan paksuinen rasvakudos tuottaa riittävästi adipokiineiksi kutsuttuja hormoneja, entsyymejä ja proteiineja, joita ei synny muualla kehossa.[4] Liian paksu rasvakudos ja etenkin vatsaontelon sisäiset rasvakertymät aiheuttavat kuitenkin rasvakudoksen jatkuvaa lievää tulehdusta, joka altistaa metaboliselle oireyhtymälle, tyypin 2 diabetekselle ja aivohalvaus- sekä valtimonkovettumataudille.[5][4]
Rasvakudoksen tuottamia adipokiineja tunnetaan yli 50 eri tyyppiä. Adipokiinit säätelevät esimerkiksi ruokahalua, verisuonten uudismuodostusta, verenpainetta, immuunivastetta ja insuliiniherkkyyttä.[4] Sopivanpaksuinen ihonalainen rasvakerros erittää runsaasti adiponektiini-nimistä adipokiinia, joka herkistää elimistöä insuliinille, hillitsee tulehdusta ja estää plakkien muodostumista verisuonten seinämiin hidastaen valtimoiden kalkkeutumista. Normaali määrä ihonalaista rasvaa suojaa siten etenkin naisia sydänsairauksilta.[5][4]
Rasvakerros lähettää myös viestiproteiineja aivoihin, maksaan ja haimaan ja vastaanottaa niitä kaikkialta kehosta. Ensimmäinen löydetty adipokiini oli leptiini.
Rasvakudos tuottaa ja varastoi myös naishormoneja estroni ja estradioli.[6] Nuorten naisten rasvakudos kykenee lisäksi muuttamaan naishormonia testosteroniksi ja testosteronia naishormoniksi, millä on hormonitoimintaa tasapainottavaa vaikutusta. Ikääntyessä tämä muuntuminen kuitenkin vaikeutuu, mikä saattaa johtaa testosteronin puutteeseen.[7]
Vaihdevuodet ohittaneet naiset tarvitsevat rasvakudosta ja etenkin vatsaontelon sisäistä viskeraalirasvaa, koska sen tuottamasta estronista tulee vaihdevuosien jälkeen naisen tärkein estrogeeni. Viskeraalirasva tuottaa myös estradiolia, jonka merkitys kuitenkin vähenee vaihdevuosien jälkeen munasarjojen estradiolituotannon loppuessa.[8][9][10][11][12]
Rasvakudoksella on monia tärkeitä tehtäviä naisen hedelmällisyydessä. Onkin olemassa todisteita siitä, että naisen hedelmällisyydestä vastaava ovulaatiosykli häiriintyy, jos hänen rasvaprosenttinsa laskee alle 26–28:n. Tämä saattaa liittyä siihen, että rasvakudos osallistuu hormoniaineenvaihduntaan tai siihen, että laihuus voi johtaa hormonitoimintaa säätelevän aivolisäkkeen toimintahäiriöön.[13] Jos rasvaprosentti tippuu naisilla tasolle 15–17, se saattaa aiheuttaa jopa kuukautisten pois jäämisen.[14]
Rasvaprosentin arvioiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rasvaprosentti voidaan arvioida monella eri kaavalla joista yleisimmät ovat:
Lapsen rasvaprosentti = (1.51 × painoindeksi) − (0.70 × ikä) − (3.6 × sukupuoli) + 1.4
Aikuisen rasvaprosentti = (1.20 × painoindeksi) + (0.23 × ikä) − (10.8 × sukupuoli) − 5.4
jossa sukupuoli 1, jos mies ja 0, jos nainen.
(Painoindeksi lasketaan kaavalla paino jaettuna pituuden neliöllä, eli paino (kg) / (pituus(m) x pituus(m))
Yhdysvaltojen puolustusvoimien käyttämä kaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]mitataan tuumina
Miehille:
rasvaprosentti % = 86,010 x log10(vyötärön_ympärys - kaulan_ympärys) - 70,041 x log10(pituus) + 36,76
Naisille:
rasvaprosentti % = 163,205 x log10(vyötärön_ympärys + lantion_ympärys - kaulan_ympärys) - 97,684 x log10(pituus) - 78,387.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mikä on hyvä rasvaprosentti? Laske täältä omasi. 29.11.2015. https://yle.fi/uutiset/3-8433230
- ↑ Adrienne L. Zihlman, Debra R. Bolter: Body composition in Pan paniscus compared with Homo sapiens has implications for changes during human evolution. Proceedings of the National Academy of Sciences, 16.6.2015, nro 24, s. 7466–7471. PubMed:26034269 doi:10.1073/pnas.1505071112 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Rasvaprosentin mittaaminen 13.08.2009. Tohtori.fi. Viitattu 17.12.2012.
- ↑ a b c d Jani Kaaro.Rasva säätelee terveyttä. Hyvä Terveys 21.3.2011
- ↑ a b Terveys & hyvinvointi - Hyvä ja paha rasvakudos Valitut Palat. 8.6.2018. Viitattu 28.3.2022.
- ↑ Juuri julkaistu: Naisen rasvakudos tuottaa ja säilöö estrogeeneja huomattavia määriä | HUS www.hus.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Naisellakin voi olla puutetta testosteronista – kytkös myös lapsettomuuteen Rosie. 3.9.2021. Viitattu 8.8.2023.
- ↑ Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1153–1154. (Updated edition) Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9 (englanniksi)
- ↑ Naisenrasvakudoksenendokrinologiaa – steroidihormonimetabolian yhteysrintasyöpään.
- ↑ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkimusohjekirja. http://www.huslab.fi/ohjekirja/1366.html
- ↑ Lääkäri Pippa Laukka kertoi tv-ohjelmassa, että light-limujen juominen voi vaikuttaa erektioon – Kysyimme urologilta, onko väite totta. Helsingin Sanomat 23.10.2018. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005874058.html
- ↑ Juuri julkaistu: Naisen rasvakudos tuottaa ja säilöö estrogeeneja huomattavia määriä | HUS www.hus.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ R. E. Frisch: The right weight: body fat, menarche and ovulation. Bailliere's Clinical Obstetrics and Gynaecology, 1990-09, 4. vsk, nro 3, s. 419–439. PubMed:2282736 doi:10.1016/s0950-3552(05)80302-5 ISSN 0950-3552 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sue Carlucci: Body Fat Percentage Women | How To Measure | ATHLEAN-X athleanx.com. 18.1.2025. Viitattu 25.3.2025. (englanniksi)
- ↑ https://www.thebalance.com/united-states-military-body-fat-standards-3356944