Oksitosiini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oksitosiinin rakennekaava.

Oksitosiini (kreik. oksys = nopea, tokos = synnytys) on yhdeksästä aminohappomolekyylistä muodostunut hormoni, joka syntetisoituu hypotalamuksen neuroendokriinisten solujen soomaosissa ja vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkossa sijaitsevista hermopäätteistä synnytyksen yhteydessä.

Oksitosiinia erittyy seksuaalisen mielihyvän sekä eräiden hellyydenosoitusten, kuten halaamisen ja suutelun yhteydessä. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Odottavalla äidillä oksitosiini saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä pieniä sileitä lihaksia.[1][2][3] Oksitosiinin on havaittu herättävän miehillä niin negatiiviset kuin positiivisetkin varhaislapsuuden muistot äitisuhteesta myös myöhemmällä iällä.[4]

Oksitosiinin vapautumiseen kehossa voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Muun muassa kosketus ja hieronta vapauttavat oksitosiinia, kuin myös kaikki mielihyvän tunteeseen liittyvät asiat. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.

Oksitosiinin kemiallinen kaava on C43H66N12O12S2, moolimassa 1007,19 g/mol ja CAS-numero 50-56-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.