Vapaus johtaa kansaa
Vapaus johtaa kansaa (ransk. La Liberté guidant le peuple), joka tunnetaan myös nimellä Vapaus barrikadeilla, on Eugène Delacroix’n kuuluisa maalaus. Se valmistui vuonna 1830 ja kuvaa heinäkuun vallankumouksen tapahtumia.
Maalauksessa feodalismia vastustavat kansalaiset pyrkivät kohti vapautta symboloivaa naista, joka pitelee Ranskan lippua, trikoloria. Väkijoukkoon kuuluu erilaista väkeä, kuten nuori poika naisen oikealla puolella, todennäköisimmin porvariston edustaja vasemmalla sekä huonompiosaista väkeä heidän takanaan. Taiteilija Delacroix sijoitti maalaukseen myös itsensä. Hän on silinterihattuinen mies Vapauden vasemmalla puolella.[1] Toisen näkemyksen mukaan silinteripäisen miehen esikuva olisikin tunnettu tasavaltalainen Étienne Arago.[2]
Delacroix teki paljon historiamaalauksia, mutta Vapaus johtaa kansaa on hänen suurtöistään ainoa, joka kuvaa Ranskan ajankohtaisia tapahtumia. Yleensä Delacroix ei ollut kiinnostunut politiikasta, mutta heinäkuun vallankumouksen dramaattiset ja väkivaltaiset tapahtumat vetosivat häneen romantikkona. Hän ei kuitenkaan osallistunut itse vallankumoukseen.[2]
Maalaus sai suuren suosion ollessaan esillä Pariisin salongissa vuonna 1831[3]. Ranskan hallitus maksoi maalauksesta 3 000 Ranskan frangia. Sitä ei kuitenkaan asetettu uudelleen näytteille, koska hallitus pelkäsi sen innostavan uusiin vallankumouksiin.[3] Nykyään se on nähtävillä Louvren taidemuseossa Pariisissa.
Maalaus on usein myöhemmin virheellisesti yhdistetty Ranskan suureen vallankumoukseen.
Viittaukset populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalaus esiintyy esimerkiksi brittiläisen yhtyeen Coldplayn albumin Viva la Vida or Death and All His Friends kannessa sekä hieman muokattuna Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionions from Mars -yhtyeen mini LP:n But When You Talk About Destructionion kannessa. Myös suomalainen CMX-yhtye on tehnyt Ranskan vallankumousta ja sitä seurannutta yhteiskunnallista muutosta satirisoivan kappaleen Vapaus johtaa kansaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dickins, Rosie & Griffith, Mari: Taideseikkailu faraoiden haudoista virtuaalimaailmaan. WSOY 2005. ISBN 951-0-30681-9lähde tarkemmin?
- ↑ a b Pinx. Maalaustaiteen mestareita: osa 3, Todellisuus ylittää ihanteet, s. 130, 132–133. WSOY 2004.
- ↑ a b Pinx, s. 121.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vapaus johtaa kansaa Wikimedia Commonsissa
