Dahomeyn kuningaskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee afrikkalaista kuningaskuntaa noin vuoteen 1900. Ranskan Dahomey oli siirtomaa vuosina 1904–1958, ja nykyinen Benin oli Dahomeyn tasavalta vuosina 1958–1975
Dahomey
n. 1600 – 1894
Dahomey kingdom flag.png
lippu
Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Abomey
Uskonnot vodoun
Kieli fon
Edeltäjä Abomey
Seuraaja Ranskan Dahomeyn lippu Ranskan Dahomey
Dahomeyn kuningaskunta noin vuonna 1894.

Dahomeyn kuningaskunta (myös Danxome, Danhome, Danhomè ja Fon) oli 1600-luvulla perustettu kuningaskunta Afrikassa, nykyisen Beninin valtion alueella. Se menetti itsenäisyytensä 1800-luvulla, kun Ranskan Senegalissa olleet joukot valtasivat sen ja liittivät osaksi Ranskan Länsi-Afrikkaa.

Dahomeyn kuningaskunnan ekspansio alkoi 1700-luvulla, jolloin siitä tuli alueen sotilaallinen voimavaltio. Eurooppalaisia kiehtoivat uutiset sen paikallisista tavoista, kuten sen naisarmeijasta, Dahomeyn amatsoneista.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomeyn kuningaskunta oli aja-kansan alaryhmän fonien valtakunta, joka sijaitsi nykyisen Beninin tasavallan alueella. Dahomeyn kuningaskunta tuli voimakkaaksi 1700-luvulla yhdistyneen Abomeyn kuningaskunnan takia, jonka samannimisestä pääkaupungista tuli Dahomeyn pääkaupunki. Sen naapureiden kanssa Abomey alkoi saavuttaa vaikutusvaltaa 1600-luvulla itsensä nimittäneen kuninkaan Wegbajan (noin. 1645 – 1680) johdolla. Hänen hallintoajallaan jotkut fon-kansan jäsenet alkoivat kutsua itseään dahomeylaisiksi. Seuraavina vuosina Dahomeysta tuli rikas välittämällä siepattuja ihmisiä eurooppalaisille sen vallan kasvaessa ja kuningaskunnan laajetessa.

Noin vuonna 1724 Dahomeyn kuningas Agaja (1673–1740) valloitti Alladan, ja vuonna 1727 hän sai haltuunsa läheisen rannikolla olevan kauppaa käyvän kuningaskunnan Ouidahin. Alladan, Ouidahin ja Abomeyn yhdistyneet kuningaskunnat muodostivat Dahomeyn kuningaskunnan kolme lääniä. Laajentuneiden rajojensa kanssa Dahomey sai valvontaansa rannikon satamat ja yhä enemmän jalansijaa kaupankäynnissä eurooppalaisten kanssa. Siitä tuli alueen hallitsevin valtakeskus.

Kuningaskunnan laajentuminen jatkui vielä 1800-luvulla, jolloin Oyojen imperiumi hyökkäsi Dahomeyta vastaan, ja jolle se lopulta oli pakotettu maksamaan veroja. Dahomey saavutti valtaansa uudelleen 1800-luvulla kuninkaiden Gezun (hall. 1818–1858) ja Glélén (hall. 1858–1889) voimakkaan hallinnon aikana. Gezun hallintoaikana Dahomey jatkoi vangittujen ihmisten kaupankäyntiä, mutta Britanian rannikon sulku vuonna 1852 pakotti hänet luopumaan siitä.[2]

Erään aikalaisen arvion mukaan vuonna 1850 Dahomeyn kuningaskunnan välikuku oli vähäinen, 200 000 henkeä johtuen tuhoisista sodista. Pääkaupungissa Abomeyssä oli 30 000 asukasta. Koko väestöstä noin 20 000 oli tuolloin vapaita, loput orjia. Sen vakinaisessa armeijassa oli noin 12 000 sotilasta, joista 5 000 oli amatsoneja. Kuninkaan sotilashallinto pystyi sota-aikana mobilisoimaan 50 000 miestä ja naista.[3]    

Uskonto ja kansantalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomeyn kuningashuoneen ympärille rakentui henkilöpalvontakultti, jossa uhraamisella, myös ihmisuhreilla, oli tärkeä osa. Ihmisiä uhrattiin kuninkaan esi-isille, jotka saivat uhreista uusia palvelijoita tuonpuoleiseen valtakuntaansa. Ihmiset uhrattiin katkaisemalla heidän kaulansa, paitsi kuninkaan vaimojen kohdalla, jotka haudattiin elävältä.lähde?

Dahomeyn kansantalouden perustana olivat maanviljely ja orjakauppa.

Naissoturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Dahomeyn amatsonit
Dahomeyn kuninkaan naistaistelijoita

Dahomeyn naissoturien legenda alkoi, kun valtakunnan toinen kuningas Wegbaja päätti 1600-luvulla koota haaremiinsa naisista norsunmetsästäjien joukkion. Myöhemmin Wegbaja koulutti itselleen haareminaisista myös henkivartiokaartin. Kun Dahomeyn sotajoukkoihin 1700-luvun alussa tarvittiin lisää sotureita taistelemaan kilpailevia heimoja ja kuningaskuntia vastaan, naispuoliset henkivartijat ylennettiin sotureiksi.[4]

Dahomeyn armeijan etujoukko koostui yksinomaan naisista. Dahomeyn "mustilla amatsoneilla", kuten ranskalaiset heitä nimittävät, oli päässään valkoinen huivi, ja aseinaan heillä oli kivääreitä, viidakkoveitsiä ja sotakirveitä.[4]

Myöhemmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahomey oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Ranskan Dahomey vuosina 1894-1960. Nykyinen Benin käytti nimeä Dahomeyn tasavalta itsenäistymisestään 1960 aina vuoteen 1975.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HISTORY OF THE REPUBLIC OF BENIN www.historyworld.net. Viitattu 2.2.2021.
  2. Page, Willie F., toim: Encyclopedia of African history and culture Volume III from conquest to colonization (1500 to 1850), s. 59-60. Facts on File Inc., 2005.
  3. Forbes, Frederick E.: Dahomey and the Dahomans: Being the Journals of Two Missions to the King of Dahomey, and Residence at His Capital, in the Year 1849 and 1850, s. 15. Longman, Brown, Green, and Longmans, London, 1851.
  4. a b Tieteen Kuvalehti Historia 15/2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.