Ouidah

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ouidah
Glēxwé

Whydah, Juda, Juida, Ajudá
Ouidahin basilika.
Ouidahin basilika.
Ouidah

6°22′01″N, 2°04′59″E

Valtio Beninin lippu Benin
Departementti Atlantique
Kokonaispinta-ala 364 km2
Korkeus merenpinnasta 12 m
Aikavyöhyke +1
Väestö
Väkiluku (2013) 162 034[1]
Väestötiheys 250 as./km

{{URL|example.com|optional display text}}

Ouidah, jota kutsutaan myös nimillä Whydah, Juda,[2] Juida ranskaksi[3] ja Ajudá portugaliksi,[4] on kaupunki Beninin rannikolla. Kaupungin pinta-ala on 364 km2[5]. vuonna 2013 väkiluku oli 162 000.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisen perinnetiedon mukaan kaupungin perusti Kpase. Tämä tapahtui luultavasti kuudennentoista vuosisadan lopussa, jolloin kaupunki oli alun perin nimellä Glēxwé, kirjaimellisesti 'Maalaistalo', ja oli osa Xwédan kuningaskuntaa.

Whydahin joukot raivasivat tiensä Afrikan sisäosiin ja ottivat vangiksi miljoonia ihmisiä heimosodissa, ja myivät ne eurooppalaisille ja arabeille. Vuonna 1716, kun suuri englantilainen orjalaiva Whydah Gally saapui ostamaan 500 orjaa kuningas Haffonilta myydäkseen heidät Jamaikassa, Xwédan kuningaskunnasta oli tullut toiseksi suurin orjaportti Kolmiokauppaan.

Valtakuntaa hallitsi Kuningas Haffon, joka sai kruununsa lahjaksi Portugalilta, kunnes vuonna 1727 kuningaskunnan valtasi Dahomeyn kuningas Agajan joukot. 

Aikaisemmista Xwédan kuningaskunnan maista tuli kaupunki uudessa Dahomeyn valtakunnassa. Portugali, Englanti, Hollanti ja Ranska rakensivat linnoituksia kaupunkiin suojellakseen etujaan orjamarkkinoilla. Portugalilaiset olivat löytäneet kaupungin vuonna 1580, jonka he nimesivät Ajudáksi. Portugalin linnoitus São João Baptista de Ajudá, on nykyisin Ouidahin museo, jonka rakennus on vuodelta 1721 ja se pysyi Portugalin hallussa 31. heinäkuuta 1961 asti.

2000-luvulla Ouidah on kasvanut voimakkaasti, samalla kun pääkaupunki Cotonoun kasvu on hidastunut. Pääkaupungin kalliit asunnot, melu ja saasteet ovat saaneet väestön hakeutumaan naapurikuntiin kuten Ouidaihiin.[1]

Merkittäviä maamerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ouidahin nähtävyyksiä ovat Brasilian orjakauppiaiden palautettu kartano Maison du Brésil, voodoo, python temppeli, varhainen kahdennenkymmenennen vuosisadan basilika 1900-luvun alusta  ja Kpassén pyhä metsä, jossa on veistoksia ja raunioita.

Orjareitin läpi vietiin orjia rannikolle. Sen varrella on lukuisia patsaita ja muistomerkkejä, mukaan lukien Ovi jolta ei ole paluuta.[6]

Ouidahin markkinapaikka, jonka partiolaiset perustivat 20 vuotta sitten, kouluttaa nuoria maanviljelystaitoihin ja vastaa näin kaupungistumisen paineisiin.

Ouidah on Vodun-uskonnon henkinen pääkaupunki, ja siellä järjestetään vuosittain kansainvälinen Vodun-tapaaminen.[7]

Muita maamerkkejä ovat:

Maailmanperintökohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohdetta on ehdotettu UNESCON maailmanperintöluetteloon kulttuuri-luokkaan 31. lokakuuta 1996.[8]

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Divisions Administratives; Cotonou, toujours première ville du Bénin Les résultats définitifs du RGPH4. 2015. Viitattu 6.1.2019. (ranskaksi)
  2. Kein, Sylvie (toim.): Creole: The History and Legacy of Louisiana's Free People of Color, s. 227. LSU Press, 2000. ISBN 9780807126011.
  3. La Suite de l'Histoire d'Afrique. Arkstee & Merkus, 1765. Google Books (viitattu 6.1.2019).
  4. http://www.red.unb.br/index.php/ textos/article/viewArticle/5714
  5. Communes of Benin Statoids. Arkistoitu 30.4.2012. Viitattu 5 January 2010.
  6. Ouidah, sur la route des esclaves 2013. Institut du Tout-Monde,. Viitattu 7.1.2019. (ranskaksi)
  7. The Voodoo Day: Benin welcomes magicians from all over the world english.pravda.ru. 1 November 2004. Viitattu 29 August 2008.
  8. La ville d'Ouidah : quartiers anciens et Route de l'Esclave – UNESCO World Heritage Centre

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Law, Robert: Ouidah, The Social History of a West African Slaving ´Port´ 1727 - 1892. James Currey ja Ohio University Press, 2004. ISBN 978-0-85255-497-5. (englanniksi)