Agoli-Agbo
Agoli-Agboa myös Goutcili, pidetään Dahomeyn 12 kuninkaasta viimeisenä, vaikka hänen edeltäjänsä ja veljensä Béhanzin mainitaan itsenäisen Dahomeyn viimeisenä kuninkaana. Agoli-Agbo hyväksyi ranskalaisten nimityksen kuninkaaksi, ja hän hallitsi nukkehallitsijana vuosina 1894–1900.[1]
Béhanzinin maastakarkotus ei laillistanut Ranskan siirtomaaisännyyttä. Ranskalainen kenraali Alfred Dodds tarjosi kuninkaan kruunua jokaiselle, joka oli suoraan kuninkaallista sukua. Sen vastineeksi piti saada allekirjoitus sopimuksesta, jolla kuningaskunta muutettaisiin Ranskan protektoraatiksi. Kaikki kieltäytyivät, mutta lopulta ranskalaiset nimittivät kuninkaaksi Béhanzinin veljen, armeijan päällikön prinssi Agoli-Agbon vuonna 1894[2]. Sen jälkeen kun hän oli allekirjoittanut asiakirjan antautumisesta, hänet nimitettiin ”perinteiseksi päälliköksi”, mutta ei suvereenin valtion johtajaksi.[1]
Agolo-Agbo ”hallitsi” vain kuusi vuotta Ranskan varakuninkaan avustamana. Ranska otti alueen suoran hallinnon alaiseksi 12. helmikuuta 1900. Sen jälkeen myös Agoli-Agbo lähetettiin maanpakoon Gaboniin.[3] Agoli-Agbon annettiin siirtyä kotimaahansa vuonna 1910, mutta hän joutui olemaan kotiarestissa maatilallaan Savaloun alueella. Ranskalaiset olivat varuillaan kapinallisten juonien suhteen eivätkä palauttanet häntä Dahomeyn kuninkaaksi. Agoli-Agboa tarkkailtiin jatkuvasti.[1]
Vuonna 1925 Agoli-Agbon sallittiin muuttaa Abomeyhin, missä hän asui yksityishenkilönä kuolemaansa asti.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Houngnikpo, Mathurin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 34. The Scarecrow Press, 2013. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Law, Robin: Ouidah, s. 276. Ohio University Press, 2004. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Houngnikpo, Mathurin C. ja Decalo, Samuel emt. s. 3
| ||||||
| ||||||||||
