Herakleen urotyöt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herakleen urotyöt ovat joukko myöhemmän kerronnan yhdistämiä muinaisia tapahtumia, jotka kuvaavat Herakleen, muinaisen Kreikan tarusankareista suurimman, katumusharjoitusta. Alkuperäisen kahtatoista urotyötä kuvaavan runoelman luomisesta kreikkalaiset antavat kunnian sittemmin kadonneelle eepokselle, jonka kirjoitti Peisandros Rhodoslainen n. 600 eaa.

Herakleen urotöitä ei ole koottuna yhteen lähteeseen, vaan ne säilyivät katkelmina eri teoksissa, joista ne pystyttiin sittemmin kokoamaan yhteen. Ruck ja Stables väittävät, ettei olisi olemassa ainoastaan yhtä tapaa tulkita tehtäviä mutta kuusi niistä tapahtui Peloponnesoksella ja ne huipentuivat Olympoksen valtakauden alkamiseen. Kuusi muuta veivät sankarin kauemmaksi maailmalle, mutta jokaisessa tehtävässä toistui sama kuvio: Herakles lähetettiin tappamaan, kukistamaan tai pyydystämään Heran edustajalle Eurystheukselle taianomainen kasvi tai eläin. Kaikki valitut tapahtumapaikat olivat Heran tai "jumalattaren" aiempia mahtipaikkoja, mukaan luettuna manalan portti.[1]

Antiikin kreikkalaisessa kuvataiteessa on nähtävillä kuuluisa kuvaus urotöistä Zeuksen temppelin metoopeissa Olympiassa noin vuodelta 450 eaa.; itse asiassa töiden lukumääräksi on voinut vakiintua kaksitoista, koska työt esitetään kahdessatoista eri metoopissa.

Kehyskertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saatettuaan Alkmenen raskaaksi ja tämän nyt odottaessa Heraklesta Zeus julisti, että seuraava poika, joka syntyy Perseuksen sukuun, olisi nouseva kuninkaaksi. Heran kuultua tämän hän viivytti Alkmenen synnytystä kolmella kuukaudella ja antoi oman suosikkinsa Eurystheuksen syntyä ennen aikojaan seitsenkuisena.[2] Kun Zeus ymmärsi, mitä oli tapahtunut, hän raivostui mutta piti yhä lupauksensa.

Ohimenevässä hulluuden puuskassa, jonka Hera oli saanut aikaan, Herakles murhasi oman perheensä.[3] Ymmärrettyään tekonsa hän vetäytyy elämään yksin erämaassa, josta hänet myöhemmin löytää hänen serkkunsa Theseus. Theseus suostuttelee Herakleen lähtemään ja kysymään neuvoa Delfoin oraakkelilta. Oraakkeli kertoi, että sovitustyöksi Herakleen täytyy suorittaa kymmenen tehtävää, jotka kuningas Eurystheus – mies, joka oli vienyt hänen syntymäoikeutensa ja jota hän eniten vihasi – hänelle määrää.

Urotyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtäviensä aikana Heraklesta seurasi usein miesseuralainen, joko Likymnios tai hänen serkkunsa Iolaos. Vaikka alkuperäinen aikomus olikin suorittaa kymmenen tehtävää, tämä avustajan läsnäolo johti vielä kahteen ylimääräiseen. Eurystheus ei laskenut suoritetuiksi Hydraa, koska Iolaos auttoi häntä, eikä Augeiaan talleja, koska hän sai palkan työstänsä.

Urotöiden perinteinen järjestys:[4]

  1. Nemean leijonan surmaaminen ja sen taljan tuominen.
  2. Lernan Hydran surmaaminen.
  3. Keryneiaan kauriin pyydystäminen.
  4. Erymanthoksen villisian pyydystäminen.
  5. Augeiaan tallien siivoaminen päivässä.
  6. Stymfaloksen lintujen lyöminen.
  7. Kreetan härän pyydystäminen
  8. Diomedeen tammojen pyydystäminen.
  9. Hippolyten vyön hankkiminen.
  10. Geryonin karjan noutaminen.
  11. Hesperidien omenan ryöstäminen.
  12. Haadeen vahtikoiran Kerberoksen ryöstäminen ja takaisintuominen.

Tapahtumapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa tapahtumapaikoista on Arkadian rajojen sisäpuolella tai kiinteässä yhteydessä sinne. Tämä osoittaa siten kertomusten mahdollisen alkuperän.

  1. Nemean kaupunki, Argoksesta luoteeseen.
  2. Lernan järven eteläpuolella (järvi on nyttemmin kuivunut).
  3. Keryneian kaupunki, Peloponnesoksen luoteiskulmassa.
  4. Erymanthoksen vuori.
  5. Stymfalian järvi, lähellä Nemean länsipuolella. Antiikin aikana alue oli soinen.
  6. Alfaeus joki, joka laskee Eliksen lahteen ja saa alkunsa luoteisvuorilta.
  7. Spartan kaupunki etelässä, jossa oli käynti manalaan.
  8. Kreetan saari, merenkävijöiden maa.
  9. Traakian valtio, jota kuvataan Argoksen viholliseksi Troijan sodan aikana ja joka tämän vuoksi yhdistetään Diomedeeseen.

Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herkuleen urotyöt (engl. The Labours of Hercules, 1947) on Agatha Christien kirjoittama novellikokoelma, jossa mestarisalapoliisi Hercule Poirot kertoo 12 tapauksestaan, joilla hän aikoo päättää yksityisetsivän uransa ja jotka noudattavat enemmän tai vähemmän tarkasti alkuperäisiä Herakleen urotöitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruck, Carl A.P. ja Danny Staples: The World of Classical Myth, 1994.
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.5 (engl. käännös).
  3. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.12 (engl. käännös).
  4. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.1–12 (engl. käännös).
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herakleen urotyöt.