Muusien laakso

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muusien laakso
Κοιλάδα των Μουσών
Sijainti

Muusien laakso
Koordinaatit 38°19′15″N, 23°3′40″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Thespiés, Alíartos-Thespiés, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi pyhäkköalue
Huippukausi 200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Kaupunki Thespiai
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Muusien laakso Commonssissa

Muusien laakso (kreik. Κοιλάδα των Μουσών, Koiláda ton Mousón) on laakso ja antiikin aikainen muusille omistettu pyhäkköalue Helikon-vuoren (nyk. Elikónas) itäpuolella lounaisessa Boiotiassa Kreikassa. Pyhäkköalue oli läheisen Thespiain kaupungin alaisuudessa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Alíartos-Thespiéen kunnassa lähellä Thespiéen ja Áskrin kyliä.[1][2][3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusien laakso sijaitsee Helikon-vuoren itäpuolella. Sen pohjoispuolella on Libethrion-vuorijono (nykyinen Koufospithári). Laaksossa virranneiksi joiksi mainitaan Lamos, Permessos ja Olmeios. Lähellä Helikon-vuorella sijaitsivat lähteet Aganippe ja Hippokrene, jotka kummatkin oli myös omistettu muusille. Antiikin aikana laakson alueella sijaitsivat kylät Askra, Keressos, Donakon ja Leontarne. Askra sijaitsi lännempänä kuin nykyinen Áskrin kylä (entinen Palaiopanagiá). Nykyisin laakso on pääasiassa maanviljelyskäytössä, ja siellä viljellään muun muassa oliiveja, viljoja ja viiniä.[3][4]

Lyyraa soittava muusa kivellä, jossa lukee Helikon. Attikalainen valkopohjainen lekythos, n. 440–430 eaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helikon-vuoren itäpuolinen laakso yhdistettiin muusiin eli runottariin viimeistään 500-luvulla eaa. Runonlaulaja Hesiodos oli kotoisin laaksossa sijainneesta Askran kylästä. Hän laulaa paikan muusista runoissaan, ja kertoo itse tavanneensa nämä laaksossa ollessaan paimenessa.[5] Samalla hän kuvaa aluetta ja sen olosuhteita. Myöhemmän antiikin aikana paikalle kehittyi muusille omistettu pyhäkköalue, jonka huippukautta oli erityisesti hellenistinen aika ja 200-luku eaa.[2]

Paikalla vietettiin Museia (Mouseia) -juhlaa, jonka thespiailaiset järjestivät joka viides vuosi. Juhliin kuului runous-, ja musiikki- ja teatterikilpailuita, mukaan lukien epiikka, lyyrinen runous, rapsodia, kitharan- ja auloksen soitto sekä tragedia, komedia ja satyyrinäytelmät. 100-luvulta tai viimeistään ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. lähtien juhlat vietettiin ennen kaikkea Rooman keisarien kunniaksi, ja juhlista käytetiin nimeä Suuri Kaisareia.[2] Athenaioksen mukaan Amfion Thespiailainen kirjoitti pyhäköstä ainakin kaksi kirjaa käsittäneen teoksen.[6] Filostratos kertoo Apollonios Tyanalaisen käyneen pyhäköllä.[7]

Alueella suoritettiin ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia vuonna 1882 Panagiótis Stamatákiksen johdolla. Järjestelmälliset kaivaukset suoritettiin vuosina 1888–1890. Ne suoritti École française d’Athènes eli ranskalainen arkeologinen koulu Ateenassa Paul Jamot'n johdolla.[2][8]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusien laakson merkittävimmät kohteet ovat:

Muusien temppeli

Muusille omistettu pieni temppeli rakennettiin 200-luvulla eaa. Sen pituus oli alun perin noin 12,5 metriä ja leveys noin 6,5 metriä. Temppeli edusti joonialaista tyyliä ja sen kummassakin päässä oli neljä pylvästä. Temppelissä ei vaikuta olleen pronaosta eikä opisthodomosta. Sen naos eli cella avautui länteen. Roomalaisella ajalla temppeliä laajennettiin, niin että myös sen leveydeksi tuli 12,5 metriä. Myöhemmin temppelin paikalle rakennettiin Pyhälle Kolminaisuudelle (Agía Triáda) omistettu kirkko, joka purettiin kaivausten yhteydessä.[1][2][8]

Stoa

Alueella sijaitsi myös stoa eli pylväshalli, jonka pituus oli 96,7 metriä. Se rakennettiin myös 200-luvulla eaa. ja sijaitsi noin 40 metriä temppelistä länteen. Stoaa käytettiin muusille osoitettujen votiivilahjojen säilyttämiseen. Lahjoja antoivat erityisesti Museia-juhlien kilpailuiden voittajat. Stoa edusti joonialaista tyyliä. Sen sisällä oli alun perin sisäseinä ja lukuisia huoneita. Jossain vaiheessa sisäosiin rakennettiin korinttilaiset pylväät.[1][2]

Teatteri

Teatteri sijaitsi Helikon-vuoren rinteessä laakson länsipäässä. Se rakennettiin 200-luvun eaa. loppupuolella tai 100-luvun eaa. alussa. Teatteria käytettiin paikalla järjestetyissä Museia-juhlien musiikki- ja teatterikilpailuissa. Puolikaarenmuotoinen katsomo oli kaivettu suoraan vuoren rinteeseen, ja sieltä oli hyvä näköala koko laaksoon. Ensimmäisen rivin istuimet oli tehty erikseen marmorista. Teatterin keskiössä ollut näyttämö eli orkhestra oli ympyränmuotoinen. Näyttämörakennus eli skene oli noin 18,1 metriä pitkä. Siihen liittyi proskenion-rakennus, jossa oli 14 doorilaista puolipylvästä. Kummastakin on säilynyt osia.[1][2][8]

Veistokset

Alueella oli yhdeksää muusaa esittäneet kuvapatsaat, jotka thespiailaiset olivat lahjoittaneet. Lisäksi alueella oli lukuisia tunnettuja runoilijoita ja muusikkoja esittäneitä patsaita sekä muun muassa Sullan ja Agrippan patsaat.[1][2]

Askran torni

Laakson pohjoislaidalla Pyrgákin kukkulalla sijaitsi neliskulmainen torni. Se oli rakennettu todennäköisesti hieman ennen Leuktran taistelua vuonna 371 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Κοιλάδα των Μουσών στην Άσκρη Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 31.10.2016.
  2. a b c d e f g h Valley of the Muses - Thespies Greek Travel Pages. Viitattu 31.10.2016.
  3. a b Wallace, Paul W.: Hesiod and the Valley of the Muses Duke University. Viitattu 31.10.2016.
  4. Bintliff, J. L.: The archaeological survey of the Valley of the Muses and its significance for Boeotian History. La Montagne des Muses, 1996, s. 193–224. Artikkelin verkkoversio.
  5. Hesiodos: Jumalten synty 1–35.
  6. Athenaios: Deipnosofistai XIV.26.
  7. Filostratos: Apollonios Tyanalaisen elämä IV.24.
  8. a b c Frazer, James George: Selitykset teokseen Pausanias's Description of Greece, s. 150–152. Osa 5/6. Cambridge University Press, 2012. ISBN 1108047270. Teoksen verkkoversio.