Alónnisos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alónnisos
Αλόννησος
Alonnisos from space.jpg

Alónnisoksen saari satelliittikuvassa.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Kouvoúli, 475 m
Pinta-ala
64,5 km²
Väestö
Asukasluku
2 718
Suurin kaupunki
Kieli

Alónnisos (kreik. Αλόννησος) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisten Sporadien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 64,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 718 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Alónnisos kuuluu Alónnisoksen kuntaan, Sporadien alueyksikköön ja Thessalian alueeseen. Saaren pääkylä on Patitíri.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alónnisoksen rannikkoa.

Alónnisos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se on itäisin Pohjoisten Sporadien pohjoisemmista pääsaarista. Sen länsipuolella sijaitsee Skópeloksen saari, itäpuolella Peristéra ja koillispuolella Kyrá Panagiá.

Saaren korkein kohta on Kouvoúli (475 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alónnisoksen kunta

Alónnisos kuuluu hallinnollisesti Alónnisoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä ja pääsatama Patitíri (1 628 asukasta), joka sijaitsee saaren eteläosassa; sekä Vótsi (473 asukasta), vanha pääkylä Alónnisoksen kylä eli Chóra (208) ja Stení Vála (104).[1] (Katso myös: Luettelo Alónnisoksen kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit asutuksesta Alónnisoksella ovat peräisin paleoliittiselta kaudelta. Myöhemmin saarella vaikuttivat minolainen ja mykeneläinen kulttuuri. Kreikkalaisen mytologian mukaan saaren asutti Kreetalta tullut Stafylos, joka toi saarelle viininvalmistuksen taidon.[2]

Patitírin kylän rantaa.

Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Ikos, ja nimeä Alonnisos käytettiin jostakin läheisestä saaresta, mahdollisesti viereisestä Kyrá Panagiásta. Saarella palvottiin erityisesti merenjumala Poseidonia. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 190 eaa.[2]

Neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1204 Alónnisos tuli frankkien vallan alle ja Bysantin valtakunnan lopullisen kukistumisen vuonna 1453 jälkeen venetsialaisvallan alle. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1538. Kreikan kansannousun vuonna 1821 jälkeen saarelle muutti paljon ihmisiä eri puolilta vielä Turkin vallan alla ollutta Kreikkaa.[2]

Saarella tapahtui suuri maanjäristys vuonna 1965. Se vahingoitti suuresti vanhaa pääkylää Chóraa ja sai sen asukkaat muuttamaan nykyiseen pääkylään Patitíriin.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alónnisoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vanha pääkylä Chóra, jossa on paljon raunioituneita taloja, ja sieltä avautuva näköala saarelle, sekä Patitírin historiallinen ja kansatieteellinen museo. Alónnisoksen saari, sen läheinen merialue sekä joukko pienempiä saaria, mukaan lukien Kyrá Panagiá ja Gioúra, kuuluvat Alónnisoksen ja Pohjoisten Sporadien merikansallispuistoon.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d Alonnisos History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  3. Alonnisos Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  4. ”Alonnisos”, Greek Island Hopping 2008, s. 489–491. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]