Ferai

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ferai
Φέραι
Sijainti

Ferai
Koordinaatit 39°23′04″N, 22°44′33″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Velestíno, Rígas Feraíos, Magnesia, Thessalia
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400–300-luvut eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Pelasgiotis, Thessalia

Ferai (m.kreik. Φέραι, myös Pherai, lat. Pherae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Velestínon kaupungin alueella noin 19 kilometriä länteen nykyisestä Vóloksesta.[4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferai sijaitsi Pelasgiotiksen alueen kaakkoisosassa Thessaliassa Larissasta Pagasainlahdelle johtaneen tien varressa. Kaupunki oli rakennettu nykyisen Velestínon pohjoisosan paikalle. Stefanos Byzantionlaisen mukaan kaupunki olisi jakautunut Vanhaan ja Uuteen Feraihin, jotka olisivat sijainneet kahdeksan stadioninmitan eli noin 1,4 kilometrin päässä toisistaan, mutta tälle ei ole löytynyt vahvistusta.[2][3]

Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä tasankoa. Ferain eteläpuolella sijaitsi Khalkodonion-vuori ja itäpuolella Boibeis-järvi. Ferain satamana toimi Pagasai, joka sijaitsi noin 90 stadioninmitan eli noin 16 kilometrin päässä.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferain paikka on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla.[2] Kreikkalaisessa mytologiassa Ferai oli kuningas Admetoksen koti.[3] Herakles pelasti Admetoksen vaimon Alkestiin Haadeesta. Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[6] Sodassa ferailaisia johti Admetoksen poika Eumelos.[3]

Antiikin ajalla Ferai oli Thessalian merkittävimpiä kaupunkeja. Peloponnesolaissodan alussa kaupunki oli Ateenan puolella. Tuolloin kaupunkia hallitsivat aristokraatit. Myöhemmin Lykofron I nousi kaupungin tyranniksi ja pyrki saamaan koko Thessalian valtaansa. Hänen työtään jatkoi hänen poikansa Iason, josta tuli Thessalian tagos eli despootti vuonna 374 eaa. Hänet murhattiin vuonna 370 eaa., minkä jälkeen tagoksena jatkoivat hänen veljensä Polydoros ja Polyfron. Myöhemmin Polyfron murhasi Polydoroksen, ja hänet puolestaan murhasi hänen veljensä tai veljenpoikansa Aleksanteri.[3]

Aleksanteri hallitsi Thessaliaa julmasti. Theba voitti hänet Kynoskefalain taistelussa vuonna 364 eaa. Noin vuonna 359/358 (tai 357/356) eaa. Aleksanterin vaimo Thebe veljineen murhasi hänet. Tämän jälkeen näistä veljistä kaksi, Teisifonos ja Lykofron, toimivat vuorostaan tagoksina. Lopulta Filippos II:n Makedonia valtasi alueen vuonna 352 eaa. ja sijoitti Feraihin varuskunnan vuonna 344 eaa. Vuonna 192/191 eaa. kaupunki antautui Antiokhos Suurelle. Pian tämän jälkeen sen valtasivat roomalaiset.[2][3]

Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat kreikkalaisten arkeologien suorittamina vuosina 1920 ja 1923. Vuosina 1925–1926 niitä jatkoivat kreikkalaiset yhdessä École française d’Athènes'n eli Ranskan arkeologisen koulun kanssa.[7]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferain Hypereian lähteen paikka vuonna 1821. Edward Dodwell.

Ferain tiedetään jakaantuneen ainakin hellenistisellä kaudella yläkaupunkiin ja alakaupunkiin. Kaupunki oli ympäröity kaupunginmuurilla.[2][3]

Akropolis ja kaupunginmuurit

Ferain akropoliina eli yläkaupunkina toimivat kaksi kukkulaa, jotka sijaitsivat kaupungin lounaisosassa ja nykyisen Velestínon länsipuolella. Pohjoisempi kukkula oli noin 150 metriä korkea tasalakinen kukkula, joka tunnetaan myös nimellä Magoúla Bakáli (39°23′02″N, 22°44′16″E ). Siltä on löydetty jälkiä myös esihistoriallisen ajan asutuksesta. Eteläisempi kukkula tunnetaan myös nimellä Panagía siellä nykyisin olevan Neitsyt Marian kirkon mukaan sekä nimellä Ágios Athanásios (39°22′55″N, 22°44′08″E ). Akropoliilla on ilmeisesti ollut temppeli, sillä sieltä on löydetty marmorisen Athenen patsaan osa 400-luvulta eaa.[2][5]

Kaupunginmuurien, joiden paksuus oli 3–5 metriä, reitti on voitu suurimmaksi osaksi jäljittää. Muureista on säilynyt jäänteitä erityisesti Panagían kukkulan länsi- ja eteläosassa. Muurit rakennettiin 300-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla.[2][5]

Zeus Thaulioksen temppeli

Zeus Thauliokselle omistettu temppeli sijaitsi kaupungin pohjoislaidalla. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Temppelin koko oli noin 16 x 32 metriä ja siinä oli 6 x 12 pylvästä. Temppeli rakennettiin 300-luvun eaa. lopulla varhaisemman, 500-luvun eaa. jälkimmäiseltä puoliskolta peräisin olleen temppelin paikalle. Se puolestaan on sijainnut ilmeisesti vielä varhaisemman pyhäkön paikalla, sillä alueelta on löydetty lukuisia votiivilahjoja 700-luvulta eaa. lähtien. Varhaisella geometrisella kaudella paikalla oli ollut hautausmaa.[2][5]

Nykyisin temppelin rauniot ovat koko Thessalian alueen harvoja esiin kaivettuja temppeleitä.[5] Rakennuksesta on säilynyt lähinnä osa sen perustuksista sekä pylväsrumpuja, kapiteelien osia sekä muita koristeosia.[2] Temppelin arkeologinen kohde sijaitsee noin puoli kilometriä nykyisestä kaupungista pohjoiseen (39°23′21″N, 22°44′33″E ).

Temppelin on myös ehdotettu olleen omistetun Zeuksen sijasta Artemis Ennodialle.[2]

Hypereian lähde

Hypereian lähde (Hypereia krēnē) sijaitsi antiikin aikaisen kaupungin keskellä (39°23′04″N, 22°44′33″E ). Se mainitaan usein antiikin kirjallisuudessa, ja muun muassa Sofokles kutsui sitä ”jumalten rakastamaksi”. Nykyisinkin paikalla on pieni lampi. Raunioita, kuten jonkinlaisen tukimuurin jäänteitä, on sekä lammessa että sen ympärillä. Ainakin osa niistä voi olla peräisin antiikin ajalta.[2][3][5]

Muut rakennukset

Antiikin aikaisen kaupungin koillisosasta on löydetty hellenistisellä kaudella rakennetun, doorilaista tyyliä edustaneen stoan eli pylväshallin rauniot. Ne sijaitsivat oletettavasti kaupungin agoralla.[5]

Kaupungin tärkein hautausmaa sijaitsi muurien ulkopuolella Larissaan johtaneen tien varressa. Kaupungin ympäriltä on löydetty joitakin kammiohautoja ja hautakumpuja.[2]

Esinelöydöt

Ferain alueelta tehdyt esinelöydöt ovat pääosin Vóloksen arkeologisessa museossa sekä Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Pherai, Thessaly, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i Smith, William: ”Pherae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Pherai Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
  5. a b c d e f g Archaeological Site of Pherai Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
  6. Homeros: Ilias II.711–715.
  7. Ancient Pherai Thessaly today known as "Velestinon" Harry's Greece Travel Guide. Viitattu 4.9.2017.