Síkinos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Síkinos
Σίκινος
Síkinoksen rannikkoa.
Síkinoksen rannikkoa.

{{{alt}}}
Síkinos
Maantiede
Sijainti 36°40′59″N, 25°07′00″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 41,676 km²
Korkein kohta Troúlos, 553 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Thíra
Kunta Síkinos
Väestö
Väkiluku 273
Kielet kreikka

Síkinos (kreik. Σίκινος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 41,676 neliökilometriä ja asukasluku 273 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Síkinos kuuluu Síkinoksen kuntaan, Thíran alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Síkinoksen kylä.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Síkinos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se on eteläisimpiä Kykladien saarista. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Íos itäpuolella ja Folégandros länsipuolella.

Saaren korkein kohta on Troúlos (553 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Síkinoksen kunta

Síkinos kuuluu hallinnollisesti Síkinoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Síkinoksen kylä eli Chóra (184 asukasta), joka sijaitsee saaren sisäosissa ja on kasvanut yhteen Kástron kylän kanssa, sekä saaren satamakylä Aloprónoia (89 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla.[1][2] (Katso myös: Luettelo Síkinoksen kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Síkinos tunnettiin nimellä Oinoi, mikä viittaa viiniin (oinos). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran Solonilla vuonna 604 eaa. Kreikkalaisen mytologian kertomuksen mukaan saari sai nimensä Lemnoksen maanpakoon lähteneen kuningas Thoaksen ja oinoilaisen nymfin pojasta Sikinoksesta.[3]

Episkopín luostarin kirkoksi muutettu Apollonin temppeli.

Arkeologisten löydösten perusteella saari on ollut asuttu viimeistään mykeneläisellä ajalla. 900-luvulla eaa. saaren asuttivat joonialaiset ja 400-luvulla eaa. doorilaiset. Keskiajalla saari kärsi merirosvojen hyökkäyksistä muiden Kykladien saarten tavoin. Sitä hallitsivat ensin venetsialaiset 1200-luvulta lähtien ja sitten osmanit vuodesta 1537. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1830. Vuonna 1834 saarella oli 979 asukasta.[3]

Kreikan sotilasdiktatuurin aikana vuosina 1936–1940 saari toimi vasemmistolaisten karkotuspaikkana. Toisen maailmansodan aikana saari oli ensin italialaisten ja sitten saksalaisten miehittämä. Sodan jälkeen monet ovat muuttaneet pois saarelta.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Episkopín luostari. Sen kirkko oli alun perin roomalaisaikainen 200-luvulla eaa. rakennettu hautamuistomerkki, jota käytettiin myöhemmin temppelinä ja sitten kirkkona. Se on erikoinen yhdistelmä antiikin aikaista temppeliä ja myöhempää kirkkorakentamista. Luostari sijaitsee saaren lounaisosassa. Toinen luostari on Ζοodóchos Pigín luostari, joka sijaitsee Chóran kylän koillispuolella.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b ”Sikinos”, Greek Island Hopping 2008, s. 291–293. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  3. a b c Sikinos History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  4. Επισκοπή Exploring Greece. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]