Sífnos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sífnos
Σίφνος

Sífnoksen saari ilmasta.

Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Profítis Ilías, 682 m
Pinta-ala
73,942 km²
Väestö
Asukasluku
2 625
Kieli
Kartta

Sífnos (kreik. Σίφνος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 73,942 neliökilometriä ja asukasluku 2 625 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Sífnos kuuluu Sífnoksen kuntaan, Míloksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Apollonía.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sífnoksen saarta.

Sífnos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren eteläosissa. Se on Kykladien saariryhmän saarista eteläisimpiä. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Sérifos luoteispuolella, Kímolos, Polýaigos ja Mílos lounaispuolella sekä Antíparos ja Páros itäpuolella.

Saari on vuoristoinen ja sen korkein kohta on Profítis Ilías (682 metriä).

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sífnoksen kunta

Sífnos kuuluu hallinnollisesti Sífnoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Apollonía eli Chóra (869 asukasta), joka sijaitsee saaren sisäosissa; sekä Artemónas (800 asukasta), saaren pääsatama Kamáres (245), joka sijaitsee saaren länsirannikolla luonnonsatamalahden pohjukassa; sekä Platýs Gialós (199).[1] (Katso myös: Luettelo Sífnoksen kunnan kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykeneläisen ajan raunioita Ágios Andréaksen arkeologisella alueella.
Sífnoksen Artemónaksen ja Apollonían kylät.

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Sifnos

Varhaisimmat merkit asutuksesta Sífnoksella ovat peräisin neoliittiselta kaudelta. Myöhemmin Sífnoksen asukkaita olivat ensin pelasgit, ja sen jälkeen sitä asuttivat foinikialaiset, kaarialaiset ja lelegit. Myöhemmällä pronssikaudella noin 1600-luvulla eaa. saari kuului minolaiseen kulttuuripiiriin ja tämän jälkeen mykeneläiseen kulttuuripiiriin. Mykeneläisellä kaudella saarella oli merkittävä akropolis Ágios Andréaksessa. Joonialaiset asuttivat saaren noin 1130–1120 eaa. Saaren antiikin aikaisen Sifnoksen poliksen kaupunkikeskus ja akropolis sijaitsi nykyisen Kástron paikalla.[2][3]

500-luvulla eaa. Sifnokselle toivat vaurautta sen kulta- ja hopeakaivokset. Saaren vauraus näkyy muun muassa saarelaisten Delfoihin rakennuttamassa niin kutsutussa Sifnoslaisten aarrekammiossa. Roomalaisella ja bysanttilaisella ajalla saari taantui ja sitä käytettiin muun muassa karkotuspaikkana.[2][3]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisen ajan jälkeen saari päätyi Marco Sanudon valtaan ja osaksi Náxoksen herttuakuntaa vuonna 1207. Myöhemmin saarta hallitsi muun muassa Gozzadinon suku. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1537. Venetsialaiset saivat sen takaisin vuosiksi 1568–1617. Vuonna 1821 Sífnos liittyi Kreikan vapaustaisteluun turkkilaisia vastaan ja siitä tuli pian tämän jälkeen osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa mykeneläisaikainen linnavuori Ágios Andréaksessa sekä sen Ágios Andréaksen arkeologinen museo lähellä Apolloníasta, antiikin aikainen linnavuori ja venetsialaisaikainen linna Kástrossa, sekä samoin Kástrossa sijaitseva Sífnoksen arkeologinen museo. Muihin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Chrysopigín luostari vuodelta 1650 saaren kaakkoisrannikolla sekä antiikinaikaisten kultakaivosten paikka saaren pohjoisosassa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”519 Siphnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. a b c Sifnos History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  4. ”Sifnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 285–290. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]