Zagorochória
| Zagórin kulttuurimaisema | |
|---|---|
 Pápigkon kylää. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Zagóri, Ioánnina, Epeiros, Kreikka |
| Kriteerit | V |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2023 |
  Zagorochória |
|
Zagorochória (kreik. Ζαγοροχώρια, ”Zagórin kylät”) on nimitys Zagórin seudun perinteisille kylille Epeiroksessa Kreikassa. Kyliä on yhteensä 46.[1][2] Zagorochórian kylät ovat vuodesta 2023 Unescon maailmanperintökohde nimellä Zagórin kulttuurimaisema (Πολιτιστικό Τοπίο του Ζαγορίου, Politistikó Topío tou Zagoríou).[3]
Zagorochórian kylät sijaitsevat pohjoisen Píndos-vuoriston länsirinteissä. Niiden rakennuskanta edustaa perinteistä epeiroslaista vuoriston olosuhteisiin sovitettua kivirakentamista, joka perustuu bysanttilaisen ja osmanivallan ajan rakentamiseen. Zagorochórian kylien keskuksena on yleensä keskusaukio (mesochóri), jolla on kirkko, plataanipuu ja lähdekaivo. Kylissä on kapeat kivetyt kadut. Maantieteellisesti Zagorochórian aluetta luonnehtivat laajat vuoristoalueet, tiheät metsät ja jyrkät rotkot, suurimpana Víkoksen rotko. Alueella sijaitsee kaksi kansallismetsää, Píndoksen kansallismetsä ja Víkoksen–Aóoksen kansallismetsä, jotka ovat nykyisin osa laajempaa Pohjoisen Píndoksen kansallispuistoa. Alueella on paljon jokien yli kulkevia vanhoja kivisiä kaarisiltoja.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Zagóri tunnetaan ensimmäisen kerran vuodelta 1321. Nimi on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”vuorten takaista paikkaa”. Zagórin suurin kukoistusaika alkoi vuonna 1681, josta lähtien se nautti eräänlaista itsehallintoa Osmanien valtakunnan sisällä, ja paljon alueen vanhasta rakennuskannasta on seuranneelta ajalta.[4] Nykyisin alue muodostaa oman kuntansa, Zagórin kunnan. Kreikkalaisten parissa alue on suosittu talvimatkailukohde.[1]
Zagorochória otettiin ehdolle maailmanperintöluetteloon vuonna 2014[5] ja lisättiin luetteloon vuonna 2023.[3] Zagórin kulttuurimaisema on Kreikan ensimmäinen maailmanperintökohde, jossa kohteena on antiikin aikaa tai keskiaikaa myöhäisempi kreikkalainen kulttuurimaisema.[2]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zagorochórian pinta-ala on 1 053 neliökilometriä. Kylät voidaan jakaa läntiseen, keskiseen ja itäiseen Zagóriin. Zagorochórian 46 kylää ovat alueittain:[4]
Läntinen Zagóri (Dytikó Zagóri)
Läntinen Zagóri sijaitsee Ioánninan kaupungin luoteispuolella. Sen kylät ovat Voïdomátis-joen laaksossa.[4]
- Ágios Minás
- Arísti
- Mesovoúni
- Mikró Pápigko
- Pápigko (Megálo Pápigko)
- Víkos
Keskinen Zagóri (Kentrikó Zagóri)
Keskinen Zagóri sijaitsee Ioánninasta pohjoiseen.[4]
Itäinen Zagóri (Anatolikó Zagóri)
Itäinen Zagóri sijaitsee Ioánninan koillispuolella.[4]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kípoin kylää. -
Mikró Pápigkon kylää. -
Monodéndrin koulutalo. -
Tsepélovon kylää. -
Vovoúsan kylää. -
Kirkko Mikró Pápigkossa. -
Pyhän Paraskevan luostari Skamnélissa. -
Kókkorisin silta. -
Silta Kípoin kylässä. -
Tsepélovon entinen kunnantalo.
_-_school.JPG)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Πού να μείνω στα Ζαγοροχώρια – Τα 6 καλύτερα χωριά για διαμονή Geografikoi. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ a b c Το Zαγόρι εντάχθηκε στον κατάλογο Παγκόσμιας Κληρονομιάς της UNESCO Travel.gr. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ a b c Zagori Cultural Landscape UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ a b c d e Ζαγοροχώρια: Τα 46 στολίδια της Ηπείρου Web Greece. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Tentative Lists: Zagorochoria – North Pindos National Park UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 23.5.2022. Viitattu 20.11.2023.
- Aigain (nyk. Vergína) arkeologinen alue
- Apollon Epikurioksen temppeli Bassaissa
- Asklepioksen pyhäkkö Epidauroksessa
- Ateenan Akropolis
- Athosvuori
- Dafnín, Ósios Loukáksen ja Chíoksen Néa Monín luostarit
- Delfoin arkeologinen alue
- Delos
- Filippoin arkeologinen alue
- Korfun vanhakaupunki
- Metéora
- Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
- Mystraksen arkeologinen alue
- Olympian arkeologinen alue
- Pátmoksen Chóran kylä, Johannes Teologin luostari ja Ilmestyskirjaluola
- Ródoksen keskiaikainen kaupunki
- Sámoksen Pythagóreio ja Heraion
- Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset muistomerkit
- Zagórin kulttuurimaisema