Kythnos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kythnos
Κύθνος
Kythnoksen akropoliin raunioita.
Kythnoksen akropoliin raunioita.
Sijainti

Kythnos
Koordinaatit 37°24′22″N, 24°23′48″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Apókrisi, Kýthnos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kythnos Commonssissa

Kythnos (m.kreik. Κύθνος, lat. Cythnus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kythnoksen saarella Kreikassa.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi lähellä nykyistä Apókrisin kylää.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kythnoksen polis-keskus sijaitsi niemellä olevalla kukkulalla saaren länsirannikolla linnuntietä noin kilometri etelään nykyisestä Apókrisin kylästä, noin kaksi kilometriä pohjoiseen Mérichaksesta ja noin kolme kilometriä länteen saaren nykyisestä pääkylästä Kýthnoksen kylästä eli Chórasta.[3] Kukkula ja sen arkeologinen kohde tunnetaan nykyisin nimellä Vryókastro[4] (myös Evraiókastro, Rigókastro).[5] Niemi on kahden lahden välissä. Niiden nykyiset nimet ovat Mérichaksenlahti ja Apókrousiksenlahti. Niemeen ja kaupungin alueeseen kuului myös nykyinen pieni Vryokastrákin saari, joka on myöhemmin eronnut pääsaaresta.[6]

Kythnoksen kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko saari, eikä siellä ollut muita poliksia. Strabon luki saaren kuuluvaksi Kykladeihin.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kythnoksen kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään 900-luvulta eaa.[6] Antiikin aikaisen näkemyksen mukaan Kythnos oli aikaisemmin dryopien siirtokunta, ja siksi se tunnettiin myös nimellä Dryopis.[7] Myöhemmän nimensä se sai eräästä Kythnoksesta. Ateenasta tulleet joonialaiset tekivät kaupungista oman siirtokuntansa Kestorin ja Kefalenoksen johdolla.[1]

Kythnoksen akropolis (oikealla) mereltä nähtynä.
Kythnoksen akropoliin raunioita.

Kythnoksen kaupunki esiintyy antiikin lähteissä vain harvoin, eikä se ollut koskaan erityisen voimakas tai vauras. Sen tiedetään lyöneen omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Persialaissodissa kythnoslaiset osallistuivat Salamiin taisteluun kreikkalaisten puolella vuonna 480 eaa. kahdella laivalla.[2] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kythnos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1] Kythnoksen valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot.[2]

Filippos V:n sodassa Roomaa vastaan saarella oli makedonialainen varuskunta. Attalos I ja rhodoslaiset piirittivät kaupunkia vuonna 199 eaa., mutta epäonnistuttuaan sen pikaisessa kukistamisessa luopuivat yrityksestä, koska se ei näyttänyt vaivan arvoiselta.[2][8][9] Keisari Neron kuoleman jälkeen Kythnoksella esiintyi jonkun aikaa vale-Nero, Neroa ulkoisesti muistuttanut laulu- ja soittotaitoinen orja, joka sai ympärilleen paljon seuraajia.[10] Kaupunki säilyi asuttuna 500–600-luvuille jaa. saakka.[4]

Ainoa antiikin lähteistä tunnettu kythnoslainen oli maalari Kydias. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kythnios (Κύθνιος). Saari tunnettiin muun muassa juustoistaan.[2][11]

Vryókastron arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1990–1995 ja 2001. Vuodesta 2002 niitä on suorittanut Thessalian yliopisto Kreikan kulttuuriministeriön alaisen arkeologisen hallinnon avustamana.[4][6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kythnoksen akropolis oli linnoitettu muurein. Muurit voidaan jäljittää lähes koko matkaltaan ja osa niistä on säilynyt.[2] Akropoliin ja sen ympäristön löytöihin lukeutuu muun muassa julkisia ja yksityisiä rakennuksia, agora, pyhäköitä, vesisäiliöitä sekä kaksi hautausmaata. Sataman jäänteitä on tutkittu meriarkeologian keinoin.[4][6]

Tärkein pyhäkkö (”rakennus 3”) oli omistettu ilmeisesti kahdelle jumaluudelle, ja se on ollut käytössä arkaaiselta hellenistiselle kaudelle. Temppeli oli malliltaan kaksiosainen ”pyhä talo”, jonka eteläpuolella oli kaksi alttaria.[4][6] Pyhäkkö oli mahdollisesti omistettu Apollonille ja Artemiille,[12] mutta sitä on ehdotettu myös Demeterin (ja Koren?) tai Heran pyhäköksi.[1] Pyhäkön läheltä on löydetty lukuisia esineitä sisältänyt votiivilahjakätkö. Muut löydetyt pyhäköt oli omistettu Asklepiokselle, Afroditelle ja kabiireille.[4][6]

Norsunluinen solki, n. 600–575 eaa.

Muista julkisista rakennuksista merkittävin on niin kutsuttu ”rakennus 5”, joka saattaa olla prytaneion. Se on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle. Hautausmailta on löydetty lukuisia veistoksia, reliefejä ja piirtokirjoituksia. Esinelöytöihin lukeutuu myös keramiikkaa, pienoispatsaita sekä kullasta, hopeasta, meripihkasta, norsunluusta ja muista materiaaleista tehtyjä koruja.[4][6]

Saaren koillisosassa on kuumia lähteitä, joita on käytetty jo antiikin aikana, sillä niiden läheltä on löydetty joitakin tuonaikaisia rakennusjäänteitä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”501 Kythnos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g Smith, William: ”Cythnus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Kythnos Pleiades. Viitattu 15.10.2018.
  4. a b c d e f g Κύθνος - Βρυόκαστρο Kythnos Excavation Project. Viitattu 15.10.2018.
  5. Κύθνος Athens Voice. Viitattu 15.10.2018.
  6. a b c d e f g Vryokastro in Kythnos Kythnos.net. Viitattu 15.10.2018.
  7. Herodotos: Historiateos 8.46.
  8. Livius: Rooman synty 31.15, 31.45.
  9. Starr, Chester G. & Ferrill, Arther & Kelly, Thomas (toim.): Essays on Ancient History: A Selection of Articles and Reviews, s. 207–208. Brill Archive, 1979. ISBN 9004058281. Teoksen verkkoversio.
  10. Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Hist.) 2.8–2.9.
  11. Athenaios: Deipnosofistai 12.516; Plinius vanhempi: Naturalis historia 13.24.
  12. The “Treasure” of Kythnos Archaeology & arts. Viitattu 15.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]