Hellenismi (uskonto)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hellenistejä rituaaleissaan.
Nykyaikainen hellenistinen temppeli yksityisillä mailla Thessalonikissa.

Hellenismi (myös esimerkiksi helleeninen pakanuus, kreikkalainen pakanuus, helleeninen polyteismi, helleeninen rekonstruktionismi‎ tai klassinen pakanuus, kreik. Eλληνισμός, Ellinismós tai Eλληνική Εθνική Θρησκεία, Ellinikí Ethnikí Thriskeía) on antiikin Kreikan uskonnosta nykyajan maailmaan rekonstruoitu monijumalainen uuspakanallinen uskonto. Hellenismi on nykymuodossaan monimuotoinen uskonto, jossa perinteisiä kreikkalaisia jumalia voidaan palvoa perinteisin palvelumenoin tai heitä voidaan kunnioittaa uudemmilla tavoilla.[1]

Pakanallisessa rekonstruktionalistisessa muodossa käsitykset mytologiasta, kosmologiasta ja teologiasta perustuvat Homeroksen, Hesiodoksen ja muiden antiikin kirjailijoiden teksteihin. Ritualistisen käytännön yksityiskohdat haetaan näiden teosten lisäksi myös antiikin uskontoa käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista. Uskontoon sulautetaan myös henkilökohtaista hengellistä kokemusta ja intuitiota.[1]

Erityisiä kääntymisrituaaleja, initiaatioita tai vannottavia valoja ei hellenismissä ole. Myöskään pyhiä kirjoituksia ei ole. Hellenistiksi tullaan kunnioittamalla jumalia johdonmukaisesti ja uskollisesti perinteisten rukousten ja uhraamisen kautta. Helleenien tärkeimmät jumalat ovat samat olympolaiset jumalat kuin antiikin kreikkalaisillakin. Papiksi tai papittareksi yhteisö voi nostaa henkilön, joka tuntee uskonnon, sen historian ja rituaalimuodot sekä on omistautunut jumalille.[1]

Hellenismi on traditionalistinen uskonto ja teologisesti ja rituaalisesti konservatiivinen. Hellenismin perustavanlaatuisin arvo on eusebia, ‘hurskaus’. Se tarkoittaa syvälle juurtunutta omistautumista perinteisten helleenisten jumalten palvontaan sekä tätä omistautumista tukevia tekoja. Myös vieraanvaraisuus, itsekontrolli ja kohtuullisuus ovat hellenismin arvoja.[1]

Helleenit uhraavat jumalille aineellisia asioita kuten jyviä, hedelmiä, viiniä ja suitsukkeita. Harva helleeni uhraa eläimiä, vaikka muinaiset kreikkalaiset niin tekivätkin. Helleeneillä on omat juhlapäivänsä, jotka seuraavat jonkin muinaisen Kreikan kalenterin juhlapäiviä.[1]

Hellenistien päätavoitteet ovat muinaisen Kreikan uskonnon, filosofian ja arvojen palauttaminen uudistetussa muodossa Kreikkaan sekä Kreikan ortodoksisen kirkon ylivallan vähentäminen.[2]

Vuonna 2005 liikkeen johtajat arvioivat liikkeellä olevan noin 2 000 aktiivista jäsentä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Campbell, Drew: Hellenismi Pakanaverkko. Viitattu 20.2.2019.
  2. a b Brunwasser, Matthew: Letter From Greece: The Gods Return to Olympus Archaeological Institute of America. Viitattu 20.2.2019.