Primitivismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paul Gauguin, Te nave nave fenua (Ihana maa), 1892.
Kaksi Uusi-Guinealaista naamiota Berlin-Dahlemin etnologisesta museosta. Monet saksalaiset taiteilijat ihailivat etnologisten museoiden esineitä.

Primitivismillä tarkoitetaan taideilmiöitä, joissa on tietoisia vaikutteita primitiivisestä eli Euroopan tai suurten maailmankulttuurien ulkopuolisesta taiteesta.[1]

Kiinnostus primitiiviseen taiteeseen liittyi läheisesti modernin taiteen syntyyn. Etnografisten museoiden perustaminen ja vieraiden kulttuurien tutkimus loivat pohjaa primitivismille.[1] Paul Gauguin lähti 1890-luvulla Tahitille alkuperäisen primitiivisyyden toivossa. Der Blaue Reiterin taiteilijoille luonnonkansojen naamiot ja veistoskuvat olivat tärkeitä. Samoin Die Brücken taiteilijat tutkivat kulttuurien esineitä. Myös Pablo Picasso ja Braque olivat kiinnostuneita kansatieteellisistä kokoelmista, etenkin naamioista. Museoiden tutkimisen ohella afrikkalaisia veistoksia myös kerättiin.[1]

Kuvanveistäjä Henry Moore opiskeli ahkerasti Victoria and Albert Museumin sekä British Museumin etnografisia kokoelmia. Muun muassa meksikolainen makaava Chac Mool -kivihahmo vaikutti Henry Mooren veistotaiteeseen. Moderniin veistotaiteeseen vaikutti paljon myös kykladinen kulttuuri ja sen pelkistetyt veistokset, jotka eivät ole kaukana esimerkiksi Constantin Brâncușin tuotannosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 628. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X