Visionaarinen taide

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Francisco Goya, Fantastinen visio, 1819-1823.
Hieronymus Bosch, Maallisten ilojen puutarha, 1500-1505, yksityiskohta.
Alex Grey The Chapel Of Sacred Mirrors.

Visionaarinen taide pyrkii kuvaamaan fyysisen ylittävää laajempaa tietoisuutta, kuten henkisiä, haltioituneita tai mystisiä aiheita, tai se perustuu sellaisten kokemiseen. Näitä voidaan saavuttaa jokaisen yksilön subjektiivisuuden kautta.[1]

Joseph Nechvatalin mukaan visionaarisia taiteilijoita yhdistää heidän epätavallisen voimakkaista mielikuvista tai visiosta peräisin oleva luomisvoima.[1] Alan lehti on Visionary Revue ja eräs visionaarisen taiteen museo sijaitsee Baltimoressa Yhdysvalloissa.

American Visionary Art Museum -museon mukaan käsite viittaa taiteeseen, jota tekevät itseoppineet yksilöt, tavallisesti ilman muodollista koulutusta. Heidän työnsä nousee sisäisestä, henkilökohtaisesta visiosta, joka paljastuu ennen kaikkea itse luovassa toiminnassa. Visionaarinen taide alkaa kuuntelemalla sielun sisäisiä ääniä, joiden luoja ei ehkä edes ajattele olevan taidetta.[2]

Anonyymin taidehistoriasivuston ylläpitäjän mielestä visionaarinen taide on pikemminkin teema kuin liike. Taiteilijoiden teoksissa on paljon eroja, mutta heidän yhteinen teemansa on yritys kuvata maailmaa sen fyysisen ilmentymän takana ja limittää mystisiä ja henkisiä ideoita.[3]

Taiteilija Joseph Nechvatal on todennut, että nykyajan visionaariset taiteilijat pitävät vastineinaan Hieronymous Boschia ja William Blakea.[1] Alex Greyn mukaan Bosch on ehkä kaikkein kuuluisin 1400-luvun visionaarinen taiteilija, joka kuvasi erilaisia groteskeja olentoja, kidutettuja sieluja helvetissä ja enkeleitä, jotka ohjaavat pelastettuja taivaan valoon esimerkiksi maalauksessaan Maallisten ilojen puutarha.[4] William Blake totesi töidensä olevan luonteeltaan visionaarisia.[5] Tunnettu suuntauksen edustaja on taiteilija Alex Grey.[6]tarvitaan parempi lähde

Visionaarinen taide yhdistetään usein ITE-taiteeseen, outsider-taiteeseen tai fantastiseen realismiin, joka syntyi vuonna 1946 perustetun Wienin fantastisen realismin koulukunnan myötä. Joidenkin näiden alojen taiteilijoiden on nähty luovan töitään visionaareina, heidän taiteensa syntyessä sisäisestä välttämättömyydestä tai pakosta.[7] Outsider-taiteessa tekijän henkilökohtaiselle visiolle perustuvia teosympäristöjä sanotaan visionaarisiksi ympäristöiksi. [8]

Visio (engl. vision) viittaa alun perin silmien avulla tapahtuvan aistimisen voimaan, näkemykseen. Se voi tarkoittaa myös voimakasta tulevan asian ennakointia, profeetallista visiota tai yrittäjän visiota.[9] Visionaarinen (myös visionäärinen) ransk. visionnaire tarkoittaa näkyä koskevaa tai näynomaista.[10]

Visionaarista taidetta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Joseph Nechvatal: Blake and Visionary Art tekijän kotisivu. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  2. What is Visionary Art? American Visionary Art Museum. American Visionary Art Museum. Arkistoitu 1.4.2011. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  3. Visionary Art The Art History Archive - Art Movements. The Lilith Gallery. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)lähde tarkemmin?
  4. Alex Grey: What is Visionary Art? Alex Grey. Cosm Press. Arkistoitu 22.6.2006. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  5. Paul Mitchell: William Blake: A radical visionary World Socialist Web Site. 1.12.2000. World Socialist Web Site. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  6. Alex Grey: Biography Alex Grey. Cosm Press. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  7. Eloquent Visions: Outsider and Visionary Art (näyttelyesite, Orleans House Gallery) absolutearts.com. 2008. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  8. Visionary Environments Raw Vision. Arkistoitu 28.9.2010. Viitattu 20.7.2010. (englanniksi)
  9. vision dictionary.com. Viitattu 27.3.2011. (englanniksi)
  10. Koukkunen, Kalevi (toim.): Sivistyssanakirja, s. 719. (2. painos) Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26882-8.

Museoita ja gallerioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]