Max Ernst

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Max Ernst ja Willy Brandt.

Max Ernst (2. huhtikuuta 18911. huhtikuuta, 1976) oli saksalainen dadaisti ja surrealisti.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Max Ernst syntyi Brühlissä, Saksassa. Hän aloitti filosofian opinnot vuonna 1910 Bonnin yliopistossa, mutta jätti kurssit pian.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen — Saksan armeijassa palveltuaan — Ernstin mieli oli täynnä uusia ideoita, ja vuonna 1918 hän perusti Kölnissä, yhdessä sosiaaliaktivisti Johannes Theodor Baargeldin (taiteilijanimeltään Alfred Grünweld) kanssa dadaryhmän, joka hajosi vuonna 1922 Ernstin muuttaessa Pariisin Montparnasseen.[1]

Ernst loi ensimmäiset taideteoksensa vuonna 1919, vieraillessaan saksalais-sveitsiläisen taidemaalarin Paul Kleen luona. Hän meni samana vuonna naimisiin taidehistorioitsija Luise Strausin kanssa — se oli myrskyisä suhde, joka ei kestänyt kauan. Luise Straus-Ernst kuoli vuosia myöhemmin Auschwitzin keskitysleirillä.

Vuonna 1925 jatkuvasti kokeilullinen Max Ernst keksi frottage-maalaustekniikan (ransk. frotter, hieroa), joka on kankaan jynssäämistä lyijykynällä tai vastaavalla kuluneen pinnan päällä. Seuraavana vuonna hän suunnitteli yhdessä espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón kanssa muotoiluja Sergei Djagileville. Mirón kanssa Ernst kehitti grattage-tekniikan, jolla surrealistit raapivat maalia pois maalauskankaasta.

Vuonna 1926 Ernst herätti huomiota maalauksellaan "The Virgin Spanking The Christ Child Before Three Witnessess: André Breton, Paul Éluard and The Painter" (Neitsyt läimäyttelee Kristus-lasta kolmen todistajan — André Bretonin, Paul Éluardin ja Maalaajan — edessä). Hän oli Montparnassessa keskeisessä osassa, kun Breton halusi sulkea Ernstin ystävän, surrealistirunoilija Éluardin taiteilijapiirin ulkopuolelle. 1927 hän meni naimisiin Marie-Berthe Aurenchen kanssa. Ernstin suhteen Aurencheen on spekuloitu olleen inspiraationa hänen sen vuoden maalausten eroottispainotteisuudelle[2]

Vuonna 1934 Ernst aloitti kuvanveiston ja vietti aikaa sveitsiläisen kuvanveistäjän Alberto Giacomettin kanssa.

Vuonna 1937 Max Ernst tapasi Lontoossa Leonora Carringtonin. Heidän välilleen kehittyi suhde, ja Ernst erosi vaimostaan heidän palatessa Pariisiin yhdessä. Uusi pari työskenteli yhdessä, toisiaan tukien kunnes toinen maailmansota alkoi. Ernst lähti sotaa pakoon Yhdysvaltoihin, minne hän pääsi yhdessä Peggy Guggenheimin kanssa vuonna 1941 yhdysvaltalaisen journalistin Varien Fryn avulla.

Ernstin ja Carringtonin suhde loppui ja Ernst nai Guggenheimin seuraavana vuonna.

Muiden sotaa paenneiden taiteilijoiden ja ystäviensä Marcel Duchampin ja Marc Chagallin ohella Ernst auttoi luomaan abstraktia ekspressionismia.

Avioliitto Guggenheimin kanssa ei kestänyt, ja lokakuussa 1946 Ernst meni naimisiin yhdysvaltalaisen taidemaalarin Dorothea Tanningin kanssa tuplavihkiseremoniassa, jonka toinen pari oli Man Ray ja Juliet Browner, Kalifornian Beverly Hillsissä.

Ernst pysytteli pääosin Yhdysvalloissa, asuen Arizonan Sedonassa, ja kirjoitti vuonna 1948 tutkielman "Beyond Painting". Julkisuuden myötä hän alkoi menestyä myös taloudellisesti.

Vuonna 1953 hän ja Tanning muuttivat pieneen kylään Etelä-Ranskassa, missä he jatkoivat työskentelyä. Pariisin Galeries Nationales du Grand-Palais julkaisi täydellisen katalogin hänen töistä.

Max Ernst kuoli 1. huhtikuuta 1976 Pariisissa Ranskassa. Hänet haudattiin Père-Lachaisen hautuumaalle.

Ernstin viehtymys lintuihin näkyi hänen työssään. Maalauksissa esiintyi silloin tällöin hänen lintu-alter egonsa, jota hän kutsui Loplopiksi, ja jonka hän sanoi olevan jatketta hänen lapsuudelle, jolloin hän ei ymmärtänyt eroa ihmisten ja lintujen välillä — Ernstin sisko oli syntynyt juuri hänen lintunsa kuoleman jälkeen. Loplop esiintyi myös muiden taiteilijoiden kollaasitöissä.

Valikoitu lista töistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Max Ernst.
  • 1919 Trophy, Hypertrophied
  • 1919 Farewell My Beautiful Land of Marie Laurencin. Help! Help!
  • 1919 Aquis Submersus
  • 1919 Fruit of a Long Experience
  • 1919 Two Ambiguous Figures
  • 1919-20 Little Machine Constructed by Minimax Dadamax in Person
  • 1920 The Hat Makes the Man
  • 1920 Murdering Airplane
  • 1920 Here Everything is Still Floating
  • 1920 Dada Gauguin
  • 1920 The Small Fistule that Says Tic Tac
  • 1920-1 The Gramineous Bicycle Garnished with Bells the Dappled Fire Damps and the Echinoderms Bending the Spine to Look for Caresses
  • 1921 The Elephant Celebes
  • 1921 Birds, Fish-Snake and Scarecrow
  • 1921 Seascape
  • 1921 Approaching Puberty or the Pleiads
  • 1921 Young Chimera
  • 1922 A Friends Reunion
  • 1922 Oedipus Rex
  • 1923 Castor and Pollution
  • 1923 Holy Caecilie - The Invisible Piano
  • 1923 Men Shall Know Nothing of This
  • 1923 Histoire Naturelle
  • 1923 The Equivocal Woman
  • 1923 Pietà or Revolution by Night
  • 1923 Ubu Imperator
  • 1923-4 Woman, Old Man and Flower
  • 1924 Two Children are Threatened by a Nightingale
  • 1924 Dadaville
  • 1925 Mer et Soleil - Lignes de Navigation
  • 1925 Paris Dream
  • 1925 The Couple in Lace
  • 1925 Eve, the Only One Left to Us
  • 1926 The Numerous Family
  • 1927 The Kiss
  • 1927 Der grosse Wald
  • 1927 Gulf Stream
  • 1927 Forêt
  • 1927 Forest and Dove
  • 1927 The Wood
  • 1927 Fishbone Forest
  • 1928 Tree of Life
  • 1928 The Sea
  • 1928 Die Erwählte des Bösen
  • 1929 Et les Papillions se Mettent a Chanter
  • 1929 Snow Flowers
  • 1930 Loplop Introduces Loplop
  • 1930 Kulta-aika (näyttelijänä)
  • 1931 Human Form
  • 1933 Zoomorphic Couple
  • 1934 The Entire City
  • 1934 Une Semaine de Bonte
  • 1935 The Whole City
  • 1936 Landscape with Wheatgerm
  • 1936 The Nymph Echo
  • 1937 L’Ange du Foyer ou Le Triomphe du Surréalime
  • 1937 The Angel of Hearth and Home
  • 1940 Attirement of the Bride
  • 1940 Spanish Physician
  • 1940-2 Europe After the Rain
  • 1941-2 Day and Night
  • 1942 Surrealism and Painting
  • 1943 Window
  • 1943 Painting for Young People
  • 1943-4 The Eye of Silence
  • 1944 The King Playing with the Queen
  • 1944 Moonmad
  • 1944 The Table is Set
  • 1944 Napoleon in the Wilderness
  • 1945 Vox Angelica
  • 1945 The Temptation of st. Anthony
  • 1946 Phases of the Night
  • 1947 Dangerous Correspondance
  • 1947 Design in Nature
  • 1948 Capricorn
  • 1950 Parisian Woman
  • 1951 The Weatherman
  • 1956 L’oiseau Rose/Der Rosa Vogel
  • 1958 Petite Feerie Nocturne
  • 1958 Apres Moi le Sommeil
  • 1960 Paysage Arizona
  • 1960 Ursachen der Sonne
  • 1962 The Garden of France
  • 1965 Grand Ignorant
  • 1966 Immortel
  • 1967 Corps Enseignant Pour une École de Tueurs
  • 1968 Nordlicht am Nordrhein
  • 1970 Ein Mond ist guter Dinge

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Max-Ernst-Museum Brühl