Graffiti Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Graffiteja valmistusjätteineen Lahdessa

Ensimmäiset graffitit Suomeen ilmestyivät vuonna 1979 viikkoa ennen vappua Oulun yliopistokaupunkiin.lähde? Yhdessä yössä ilmestyi kaupungin eri puolille lukuisia erilaisia tageja, jotka sisälsivät erilaisia vaihtoehtofilosofisia viestejä. Kaupunginteatterin eteen oli maalattu kolmimetrisin kirjaimin: "Haluamme elämän teatteria." Oulun ohittavan moottoritien pinnassa luki valtavan kokoisin kirjoituksin: "Moottoritie jatkuu täältä ikuisuuteen." Purettavaksi tuomittu Oulun vanha paloasema oli saanut pintaansa ison tekstin: "Pysy pystyssä." Lukuisia muitakin tageja ilmestyi, muun muassa anarkistimerkkejä.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tageilla oli valtava vaikutus, sillä pari vuotta myöhemmin Oulun kaupunginteatteri esitti kuin esittikin suositun kokeilevan teatterihistoriaa tehneet sarjansa "Elämänteatteria", ja poliitikot päättivät säilyttää vanhan paloaseman nuorisotaloksi, eikä moottoritietäkään rakennettu superleveäksi, vaan se sai inhimillisemmät mittasuhteet. Tapaus huomioitiin laajalti valtakunnan sanomalehdissä. Muun muassa kaikki Suomen iltapäivälehdet laittoivat uuden graffititaiteen ensimmäisen ilmentymän etusivuilleen ja lööppeihinsä otsikoin: "Kansainvälinen nuorisovillitys iski Suomeen." Asiasta myös keskusteltiin kiivaasti, ja jo silloin graffititaide sai omat sekä puolesta- että vastaanpuhujansa. Tekijät jäivät, ilmeisesti saamansa odottamattoman suuren huomion vuoksi, ja ankarien rangaistusten pelossa tuntemattomiksi, mutta huhut kertovat heidän olleen silloisia arkkitehti- ja lääketieteenopiskelijoita, jotka nykyisin toimivat kunnioitettuina yhteiskuntamme jäseninä.lähde?

Nimimerkki Spinner teki ensimmäisen piissinsä Hip Hop Don't Stop keväällä 1984 Huopalahden aseman alla silloin hylättynä olleeseen alikulkutunneliin, joka tunnettiin nimellä Pulutunneli. Nimimerkit Blitz ja Shocky tekivät ensimmäiset piissinsä Katajanokan satama-alueelle syksyllä 1984.[1]

Poliittisia iskulauseita on kuitenkin jo maalattu 1960-luvun lopulta asti. Biafran sodan aikana Helsingin Temppeliaukion kirkon perustuksiin maalattiin teksti "Biafra!" protestina kalliille kirkonrakentamiselle keskellä afrikkalaista nälänhätää.[2] Jo 30 vuoden ajan on Helsingin Herttoniemessä, metroradan ja Itäväylän välissä näkynyt kallioon maalattu teksti FNL, jolla tuettiin Pohjois-Vietnamin tukemaa Vietnamin vapautusjärjestöä. Tekstin päälle kirjoitettiin myöhemmin "ALAS", mutta se on vuosien varrella haalistunut pois. Myös muualla Suomessa vastaavanalaisia, kuten "Tue FNL:ää"-tekstejä oli jo 1970-luvun alkupuolelta asti.

Kuvataiteilija ja graffititaidetta 25 vuotta tehnyt Tero Karvinen valittiin kesäkuussa 2011 Pirkanmaan läänintaiteilijaksi.[3] Vantaan taidemuseo on päättänyt muuttaa koko toimintansa katutaiteeseen ja performanssiin keskittyväksi.[4]

Kaupunkien suhtautuminen graffitiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungin graffitipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stop töhryille

Helsingissä graffitista tuli kunnallispoliittinen kysymys, kun Helsingin rakennusvirasto aloitti graffitien vastaisen Stop töhryille -kampanjan vuonna 1998. Tarkoituksena oli saada kaupungille siisti julkisivu Helsingin vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkiuden ajaksi.[5] Projektin tavoitteena on ollut nollatoleranssilinja ja maalattujen seinien välitön puhdistaminen. Kustannukset ovat vajaa miljoona euroa vuodessa. Rikosnimikkeenä töhriminen on vahingonteko tai äärimmäisessä tapauksessa törkeä vahingonteko.

Kampanjan johtohenkilöiden ja Helsingin kaupungin nuorisotoimen välit olivat 2008 niin jännittyneet, ettei nuorisotoimen edustajia kutsuttu Finlandia-talossa järjestettyyn kampanjan kymmenvuotisjuhlaan. Myös kaupunginvaltuutetut Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö käännytettiin ovella.[6] Kimmo Helistö teki myöhemmin tutkintapyynnön poliisille Daifu Servicen häntä koskevasta raportista, joka hänen mukaansa saattoi sisältää kunnianloukkauksen[7] Samana iltana Vapaa Helsinki -verkosto järjesti juhlien vastatapahtuma Töhryfestin, jonka osana 500 mielenosoittajan kulkue marssi Kiasmalta Hakaniemen torille. Poliisi otti 27 mielenosoittajaa kiinni.[8][9]

Stop töhryille kampanja on aiheuttanut joidenkin mukaan graffitin rakennemuutoksen suurista piisseistä kohti tageja.[10] Kun taas yleisesti havaiten Helsinki on muuttunut kampanjan aikana siistimmäksi.lähde?

Helsingin poliisilaitoksen töhrimisiä selvittävä projektiryhmä esittää yli sadan töhryn tekemisestä epäillylle yli 20-vuotiaalle henkilölle vankeutta.[11]

Helsingissä on 10 kaikille avointa maalauspaikkaa, 4 katutaidekonttia sekä tapahtumissa kiertävät katutaideauto ja -vaunu. Kaupungin eri toimijat järjestävät kymmeniä työpajoja. Maalikaupat ovat keskittyneet Sörnäisiin, josta löytyvät Decoväri, Geezers ja Make Your Mark. Keskeiset taidelaitokset tekevät erilaisia katutaiteen projekteja. Helsingin taidemuseo HAM pitää Kampin metroasemalla graffiteihin keskittynyttä näyttelytilaa. Amos Rexin työmaa-aidat ovat harrastemaalauskäytössä ja Nykytaiteenmuseo Kiasmassa on ollut jo vuodesta 2000 lähtien urbaanin taiteen festivaali, joka sisältää myös graffitia. Kiasma Wall maalaustapahtuma on tuotettu vuosina 2013, 2014 ja 2015.

Vantaan graffitipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myyrmäelle on pyritty hakemaan katutaidekaupunginosan ilmettä Myyrmäki-liikkeen ja Vantaan Taidemuseon yhteisessä hankkeessa[12]. Myyrmäestä löytyy kaksi avointa graffitiseinää, joista vanhan terveysaseman tontilla kauppakeskus Myyrmannin kupeessa oleva on Helsingin seudun suurimpia.[13] Yhdessä alueen oppilaitosten kanssa on maalattu kymmenkunta alikulkutunnelia. Remontoidulla Myyrmäen rautatieasemalla paljastettiin maaliskuussa 2015 Suomen suurin julkiseen rakennutkseen tehty katutaidetyö.[14] Varhaisimmat graffitit toteutettiin Myyrmäenraitin alikulkutunneleihin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Noilta ajoilta alueella pitkään asuvat muistavat muun muassa MYYRMÄKI-liikkeen logossa olevan nallen.

Takavuosina naapurikaupunginosassa Vantaan Martinlaaksossa oli osana Asuinyhteisöjen sosiaalinen kehittäminen -hanketta alahanke, Martinlaakson Töhry-projekti, jossa asukkaita kannustettiin ilmiantamaan töhrijät.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki graffiti, 1998, Isomursu, Jääskeläinen
  2. Haavisto, Pekka (2010). Afrikan tähteä etsimässä. Eva-raportti.
  3. Petteri Mäkinen: Tero Karvinen pääsee tekemään graffiteja 2 500 euron kuukausipalkalla (Tero Karvisen haastattelu) Tamperelainen. 15.6.2011. DSuomen Lehtityhtymä. Viitattu 23.6.2011.
  4. Kantokorpi, Otso: Kaduilta museoihin. Taide-lehti, 2/2016. Kustannus Oy Taide.
  5. Arhinmäki, Paavo: Taide, josta tuli rikos Taide. 1/2006. Viitattu 14.4.2011.
  6. Pajari, Katriina; Jokinen, Riku: Sauri ihmettelee välikohtausta Finlandia-talolla (html) Helsingin Sanomat. 16.9.2008. SanomaWSOY Oyj. Viitattu 17.9.2008.
  7. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kimmo+Helist%C3%B6lt%C3%A4+tutkintapyynt%C3%B6+t%C3%B6hryseminaarin+raportista/1135241676608
  8. Poliisi torjuu syytökset liiasta voimankäytöstä graffitimarssilla HS.fi. 18.9.2008. Viitattu 19. joulukuuta 2008.
  9. http://handy.mtv3.fi/uutiset/index.xhtml/uutiset/julkaisut/713924
  10. http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=797A30D6F61A6E1C70BD.app2?site=hs&view=news_kulttuuri_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239490603
  11. http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Poliisi+esitt%C3%A4%C3%A4+nuorelle+miehelle+vankeutta+yli+sadasta+t%C3%B6hryst%C3%A4/1135240767988
  12. Myyr York Street Art City -hanke www.myrtsi.fi. MYYRMÄKI-liike. Viitattu 22.3.2015.
  13. Myyrmäen graffitiseinät www.myrtsi.fi. Viitattu 22.3.2015.
  14. Myyrmäestä tehdään Euroopan katutaidemekkaa, ja nyt avautunut uusi graffitiasema on upea nyt.fi. Viitattu 22.3.2015.
  15. http://www.martinlaakso.info/ml-tohry.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]