Tämä on lupaava artikkeli.

Oulun vanha paloasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oulun vanha paloasema
Oulun paloasema
Vanha paloasema Uusikadun puolelta nähtynä.
Vanha paloasema Uusikadun puolelta nähtynä.
Osoite Kauppurienkatu 24
Sijainti Pokkinen, Oulu
Koordinaatit 65°0′38.7″N, 25°28′24.4″E
Rakennustyyppi paloasema
Valmistumisvuosi 1922
Suunnittelija Karl Sandelin
Rakennuttaja Oulun kaupunki
Omistaja Oulun Pysäköinti Oy[1]
Korkeus 12 metriä
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Oulun vanha paloasema on entinen paloasema Pokkisen kaupunginosassa Oulun keskustassa Kauppurienkadun ja Uusikadun risteyksessä. Jugendtyylisen osin kolmikerroksisen kivirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Karl Sandelin[2][3]. Palolaitoksena rakennus toimi vuoteen 1982 asti, jonka jälkeen se on ollut toimisto- ja liikekäytössä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paloasemana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palontorjunta oli Suomessa pitkään vapaaehtoisten palokuntien varassa[4]. Oulussa ajatus vakinaisesta palokunnasta nousi esille vuoden 1882 Oulun palon myötä, mutta vasta vuoden 1916 korttelipalon jälkeen kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa 1917 päätöksen vakinaisen palokunnan perustamisesta. Asiantuntijaksi kutsutun arkkitehti Berndt Blomin ehdotuksesta paloasema sijoitettiin nykyiselle tontilleen, jolla oli jo aiemmin sijainnut vapaaehtoisen palokunnan kalustohuone.[5] Sisällissodan ja levottomien aikojen vuoksi rakentaminen kuitenkin viivästyi. Kun rakentaminen vihdoin saatiin alkuun 1919, rahavaikeuksien takia työt keskeytyivät ajoittain jopa kuukausiksi[5]. Blomin alustavasti suunnittelema ja Karl Sandelinin lopullisesti piirtämä rakennus valmistui 1922[4].

Palokunnan miesvahvuus oli aluksi seitsemän palomiestä, ruiskumestari ja palomestari. Palokunta oli hevosvetoinen, kunnes vuonna 1925 hankittiin ensimmäinen paloauto.[5] Kokonaan hevosista luovuttiin kuitenkin vasta vuonna 1947, sillä autoja oli hankala käyttää talvisin runsaan lumen aikaan. Vuoteen 1939 mennessä palokunnan vahvuus nousi 24 mieheen.[4] Vanha paloasema oli Oulun ainoa paloasema vuoteen 1965 asti, jolloin Pateniemi ja Oulujoen kunta liitettiin Ouluun. Se aiheutti sammutusmatkojen merkittävän pitenemisen, joten Alppilan kaupunginosassa sijaitsevaan Saksan armeijan rakentamaan Kalevankartanoon perustettiin uusi Tuiran paloasema. Vanha paloasema toimi vuoteen 1982 asti, jolloin Raksilaan valmistui uusi paloasema. Palolaitos siirtyi uudelle keskuspaloasemalle 28. huhtikuuta 1982.[4]

Myöhempi toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1983 korjauksessa paloasema muunnettiin uuteen käyttöön. Uusikadun puoleiset paloautojen sisääntuloaukot muutettiin ikkunoiksi ja yksi ovi poistettiin. Vuonna 1988 rakennukseen tehtiin laajennusosa ja muutoksia sisätiloihin. Sisätiloja on muunneltu usein myöhemminkin. Matala yhtenäinen kellariosa, jossa sijaitsi paloaseman ampumarata vuosina 1960–1983, on säästynyt suuremmilta muutoksilta.[6]

Vanha paloasema on toiminut muun muassa nuorisotiloina[2] sekä liike- ja toimistorakennuksena[3]. Talossa on sijainnut useita ravintoloita, kuten Ravintola Dupont ja AC Willi Sika, jotka ovat jo lopettaneet[7]. Vuonna 2014 rakennuksessa sijaitsevat S-ryhmän ravintolat Vanha Paloasema, Grill it! ja tilausravintola Paloaseman Ullakko[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sankala, Kari: Vahna paloasema muuntuu ravintolataloksi : kaupunki siirsi suojelurakennuksen Oulun Pysäköinti Oy:n omistukseen. Kaleva, 12.5.2009, s. 5. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Huusko, Jorma; Teppo, Jorma; et al.: Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, s. 40. Oulu: Oulun kaupunki, 1986. ISBN 951-9234-06-3.
  3. a b Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1., s. 40. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.
  4. a b c d Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 227-229. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
  5. a b c Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V, s. 231-235. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
  6. Oikarinen, Teija: Oulu, Vanha paloasema (OVP-08) - hirsirakenteen dokumentointi 30.12.2008, s. 10. Museovirasto rakennushistorian osasto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 11.6.2014).
  7. Willisika on sulkenut ovensa lopullisesti (Internet Archive) 28.10.2009. Kaenkky.com. Viitattu 19.4.2016.
  8. Historiaa Oulun vanhan paloaseman takaa (Internet Archive) S-ryhmä. Viitattu 19.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]