Hagia Sofia
| Hagia Sofia Ayasofya (turk.) Ἁγία Σοφία (kreik.) Sancta Sophia (latin.) |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Istanbul, Turkki |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 537 |
| Suunnittelija |
Isidoros Miletoslainen Anthemios Tralleislainen |
|
Museokävijät (2015) yht. 3 425 236 hlöä[1] |
|
 |
|
Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, "Pyhä viisaus") on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoista.[1]
Sisällysluettelo
Kirkosta moskeijaksi ja museoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1204 neljännessä ristiretkessa ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalainen keisarikunnan jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona.
Rakennushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen.[2] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!” Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[3] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[2]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.
Rakennukseen tehdyt muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.
Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.
Valokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hagia Sofiaa.
Hagia Sofia.
Toisen kerroksen sivustaa.
Kristillinen mosaiikkityö Hagia Sofian, aiemman basilikan lounaisen sisäänkäynnin luona. Keskellä Neitsyt Maria sylissään Jeesus, joille keisari Konstantinus Suuri esittelee kaupungin ja keisari Justinianus I kirkon pienoismallia. Kreikkalaiset kirjaimet MP eli MR = Miter, äiti ja ΘY eli Th-U= Theu, Jumalan).
Hagia Sofiassa sijaitseva mosaiikki, joka kuvaa keisari Johannes II Komnenosta ja keisarinna Ireneä antamassa kirkolle lahjoituksia. Keskellä Jeesus ja Neitsyt Maria.
Kristus Pantokratoria, Kaikkivaltiasta kuvaava mosaiikki.
Johannes Krysostomosta kuvaava mosaiikki.
Konstantinus Suurta kuvaava mosaiikki.
,_Istanbul,_Turkey_(9606814712).jpg)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hagia Sophia Museum Statistics Hagia Sophia Museum, ayasofyamuzesi.gov.tr. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
- ↑ Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227–228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hagia Sofia Ortodoksi.net. Viitattu 25.12.2018.
- History Hagia Sophia Museum. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Hagia Sophia History.com. 12.1.2018. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Hagia Sophia Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Jarus, Owen: Hagia Sophia: Facts, History & Architecture Live Science. 1.3.2013. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Cohen, Thomas: Hagia Sophia Ancient History Encyclopedia. 19.11.2015. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
