Hagia Sofia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hagia Sofia
(Ayasofya (turk.)
Ἁγία Σοφία (kreik.)
Sancta Sophia (latin.))
Aya sofya.jpg
Sijainti Turkin lippuIstanbul,Turkki
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 537
Suunnittelija Isidoros Miletoslainen
Anthemios Tralleslainen
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, Pyhä viisaus) on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.

Kirkon rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 ns. Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleslainen.[1] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: "Olen voittanut sinut, Salomo!" Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[2] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[1]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko, ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.

Vuonna 1453 osmannit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.

Valokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
  2. Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227-228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hagia Sofia.