Nälkä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ravitsemusfysiologista puutteen tilaa. Knut Hamsunin samannimisestä romaanista on oma artikkeli, samoin Steve McQueenin elokuvasta Hunger.
Nälkäänäkevien osuus väestöstä.
Kylläinen nuori tyttö aterian jälkeen. Carl von Bergenin maalaus vuodelta 1904.

Nälkä on kehon tuntemus, jossa ihminen kokee tarvetta syödä ruokaa. Sen vastakohta kylläisyyden tuntemus. Nälkä voi johtua ruoan puutteesta tai psyykkisistä syistä. Jälkimmäisessä ihminen voi esimerkiksi syödä kuviteltuun nälkäänsä. Nälän ja kylläisyyden tunne syntyy keskushermostoon kuuluvassa hypotalamuksessa. Nälän tunteen tullessa ihmisen keho pyrkii ensisijaisesti saamaan riittävästi energiaa elintoimintoihin.

Varsinainen nälkä seuraa, kun ruokaa ei ole riittävästi saatavilla. Jatkuessaan nälkä johtaa aliravitsemukseen, jolloin elintoiminnot heikkenevät, ja pitkään jatkuneena se johtaa kuolemaan. Terveellä ihmisillä on melko pitkä nälän sietokyky, jota käytetään hyväksi esimerkiksi paastottaessa.

Terve normaalipainoinen ihminen, jolla on kehonpainostaan 12 kg rasvakudosta ja sama määrä lihasta, voi selvitä hengissä noin 50 päivää ilman ruokaa.[1] Tunnettu esimerkki on irlantilainen Terence MacSwiney, joka ehti olla vankilassa nälkälakossa 74 päivää ennen kuin kuoli. Vedenpuutetta ihminen sietää kuitenkin vain muutaman päivän.

Suurin varasto glukoosia ihmisillä on luurankolihaksissa glykogeenin muodossa ja seuraavaksi suurin maksassa,[2] josta sitä vapautuu vereen verensokeriksi, ja siten muiden kehon osion käyttöön. Paastossa glykogeeni loppuu muutamassa päivässä. Sitten keho alkaa käyttämään rasvakudosta energian tuottoon. Rasvakudoksen lähes loputtua keho alkaa käyttää lihaksistoa nopeammin kuin rasvanpolttovaiheessa.[1]

Nälkä ja aliravitsemus on myös yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla 2015 arvion mukaan lähes 800 miljoonaa,[3] lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen. Toisaalta, International Food Policy Research Institute:n Globaalilla nälkäindeksillä mitattuna nälkää näkevien ihmisten määrä on laskenut lähes kolmanneksella vuodesta 2000 lähtien. Nälkää näkevien ihmisten määrä on vähentynyt erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[4] Kestävä talouskasvu sekä investoinnit terveydenhuoltoon, koulukseen ja juomaveden saatavuuteen ovat olleet merkittävässä asemassa aliravitsemuksen vähenemisessä viime vuosikymmenten aikana.[5]

Monet kehittyneet maat auttavat köyhiä kehitysmaita sekä suoran elintarvikeavun että kehitysavun kautta torjumaan nälkää. Ongelmana on toisaalta pidetty myös halpojen elintarvikkeiden myyntiä kehitysmaihin, joiden omat viljelijät ovat joutuneet lopettamaan viljelyn vaarantaen näin paikallisen ruokaturvan.

Näläntunteeseen vaikuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen tarve rajoittaa energian saantia on luonut tarpeen tarkastella sitä, voidaanko nälän ilmaantumiseen vaikuttaa nautitun aterian sisältöä muokkaamalla. Myös laitosruokailussa ja muussa joukkoruokailussa, jossa joudutaan noudattamaan säännöllistä ruokailurytmiä, joudutaan seuraamaan aterioiden vaikutusta kylläisyyden tunteeseen. Runsaasti kuitua ja hiilihydraatteja sekä vähärasvaisia proteiinin lähteitä sisältävät ateriat ovat suositeltavia nälän tunteen hallinnan kannalta.[6] Runsaasti proteiinia sisältävä ateria puolestaan pitää nälän tunteen pisimpään kurissa. Myös kuitupitoisten hiilihydraattien kuten täysjyväleivän tai puuron nauttiminen torjuu nälkää hyvin, samoin keitetty peruna.

Lisäksi syöminen ja jonkun muun asian pitkäaikainen yhdistäminen saattaa tehdä mielleyhtymän. Esimerkiksi aamulehden näkeminen saa aikaan halun kahviin, tai jollekin lähestyvä palaveri saa aikaan mielikuvat kahvista ja pullasta tai sämpylästä.[7]

Kylläisyyden tunne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilihydraattipitoinen ateria saattaa aiheuttaa voimakkaan välittömän kylläisyyden tunteen, mutta nälkä ilmaantuu ja houkuttelee syömään nopeammin uudelleen kuin yhtä paljon energiaa sisältävän proteiini- tai rasvapitoisen aterian jälkeen.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Herman, Irving P: ”Metabolism: Energy, Heat, Work, and Power of the Body”, Physics of the human body, s. 330, 360. Berliini: Springer, 2007. OCLC: 184984724. ISBN 9783540296034. Teoksen verkkoversio. doi:10.1007/978-3-540-29604-1_6.
  2. Pim Knuiman, Maria T. E. Hopman, Marco Mensink: Glycogen availability and skeletal muscle adaptations with endurance and resistance exercise. Nutrition & Metabolism, 21.12.2015, nro 12. PubMed:26697098. doi:10.1186/s12986-015-0055-9. ISSN 1743-7075. Artikkelin verkkoversio.
  3. FAO & IFAD & WFP: The State of Food Insecurity in the World 2015. Meeting the 2015 international hunger targets: taking stock of uneven progress. Rooma: FAO, 2015. OCLC: 918287304. ISBN 9789251087855. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018).
  4. Von Grebmer K, Bernstein J, Brown T, Prasai N, Yohannes Y: 2017 global hunger index : the inequalities of hunger. International Food Policy Research Institute, 2017. OCLC: 1010793104. ISBN 9780896292710. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2018). doi:10.2499/9780896292710.
  5. Bárbara Soriano, Alberto Garrido: How important is economic growth for reducing undernourishment in developing countries?. Food Policy, 2016-08, 63. vsk, nro 63, s. 87–101. doi:10.1016/j.foodpol.2016.07.004. ISSN 0306-9192. Artikkelin verkkoversio.
  6. Kustannus Oy Duodecim: Näläntunteen hallitseminen Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 29.7.2018.
  7. http://www.rakasluuranko.fi/ravinto/ruok_takt.html

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaisa Karttunen, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys. Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-324-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]