Globaali nälkäindeksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Globaali nälkäindeksi vuonna 2021, oranssi (punaisempi) osoittaa vakavampaa aliravitsemusaluetta (englanniksi). Oheinen taulukko kuvastaa tasoasteikkoa.[1]
GHI pisteet
Taso Arvo
Matala 9.9
Kohtalainen 10.0-19.9
Vakava 20.0-34.9
Hälyyttävä 35.0-49.9
Äärimmäisen hälyyttävä ≥ 50.0

Globaali nälkäindeksi (engl. Global Hunger Index, lyhennys GHI) on moniulotteinen tilastollinen mittari, jolla kuvataan valtioiden ja alueiden nälkätilannetta. Mittari ottaa nykyisin (2021) huomioon neljä osatekijää:[1][2]
(1) lasten (0-4 v) aliravitsemus (% lapsista),
(2) lasten (0-4 v) hidaskasvuisuus (stunted growth; alhainen pituus ikään nähden; akuutti aliravitsemus),
(3) lasten (0-4 v) krooninen vakava aliravitsemus (wasting; alhainen paino-pituus-suhde; elimistö kuluttaa mm. omia lihaksia ravintonaan)
(4) lapsikuolleisuus.

GHI mittaa nälänhädän vastaisen työn onnistumisia ja epäonnistumisia. Osatekijät 1 ja 3 otetaan indeksissä huomioon painolla 1/3 ja osatekijät 2 ja 3 painolla 1/6.[2] Indeksiä päivitetään kerran vuodessa.

Vuoden 2021 globaalin nälkäindeksin mukaan maailman valtioista 47:n nälkätilanne on äärimmäisen hälyyttävä, hälyyttävä tai vakavalla tasolla.[3] Mittarin mukaan nämä maat eivät tule saavuttamaan vuodeksi 2030 asetettua kestävän kehityksen toista tavoitetta: Ei nälkää.[3] Lisäksi 10 muussa valtiossa oli kohtalainen, vakava tai hälyyttävä nälkätilanne ja vuoden 2012 tasosta heikentynyt nälkätilanne.[3]

Ruokaturva on uhattuna monesta suunnasta. Tilannetta ovat heikentäneet muun muassa ilmastokriisi, COVID-19 -pandemia, ja vakavuudeltaan kasvaneet väkivaltaiset konfliktit. Väkivaltaiset konfliktit synnyttävät nälkää. Rauhan rakentaminen ja tokenemiskykyisten ruuan tuotanto- ja jakelujärjestelmien rakentaminen voivat osaltaan edistää sekä ruoka- ja ruokintaturvallisuutta että rauhaa.[3]

Indeksin kehitti International Food Policy Research Institute, ja se otettiin käyttöön vuonna 2006. Vuodesta 2007 saksalainen voittoa tavoittelematon yhdistys Concern Worldwide on osallistunut indeksin julkaisuun.

Indeksin laskentatapa pysyi samana vuosina 2006-2014, mutta sittemmin indeksiä on muutettu.[2][1] Vuonna 2021 aineistoa kerättiin 135 maasta, jotka täyttivät GHI-indeksin tarpeen. GHI-indeksi saatiin laskettua 116 maalle vuosien 2016-2020 lähtöaineiston perusteella. 19 maasta ei ollut tarpeeksi dataa, mutta näistäkin 12 saatiin ehdollisesti luokiteltua GHI-indeksiin. Seitsemän maan osalta tiedonpuute oli niin vakava, ettei luokittelua voitu tehdä.

Vuonna 2009 indeksi laskettiin 121 kehitysmaalle ja NIC-maalle. Indeksillä on vuosittain vaihtuva teema. Vuoden 2009 teema oli sukupuolten välisen tasa-arvon ja nälän välinen yhteys.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 2021 Global Hunger Index by Severity (pdf) globalhungerindex.org. Viitattu = 7.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c Doris Wiesmann, Hans Biesalski, Klaus von Grebmer, Jill Bernstein: Methodological Review and Revision of the Global Hunger Index (ISSN 1864-6638, kokojulkaisu (pdf, 51 s.)) Working Paper 139, ZEF Working Paper Series; Center for Development Research, University of Bonn. 14.10.2015. SSRN, ssrn.com. Viitattu = 7.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c d The 2021 Global Hunger Index (GHI) globalhungerindex.org. Viitattu = 7.7.2022. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Global Hunger Index