Impotenssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Impotenssi tarkoittaa miehen kyvyttömyyttä saada erektio tai laueta sukupuoliyhdynnässä.[1] Se on miehillä tavallisin seksuaalielämän häiriö. Yhdyntään kyvytöntä miestä kutsutaan impotentiksi. Impotenssin vastakohta on potenssi eli yhdyntäkyky.

Arviolta kymmenen prosenttia miehistä kärsii heikosta tai puuttuvasta erektiokyvystä.

Aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impotenssi johtuu erektiohäiriöstä; erektiohäiriöinen ei kuitenkaan välttämättä ole yhdyntäkyvytön eli impotentti.

Impotenssilla on lukuisia syitä, kuten jännitys ja stressi, sairaus, alkoholi, masennus, sydän- ja verisuonitaudit, neurologiset häiriöt (mm. MS-tauti), hormonitoiminnan häiriöt ja lääkkeet. Tupakointi lisää impotenssin riskiä ja saattaa pahentaa sitä.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Impotenssin hoito riippuu sen taustalla olevasta syystä. Prostaglandiinipistos on mahdollinen mutta saattaa aiheuttaa huomattavan pitkäkestoisen, jopa tuntien mittaisen erektion. Jos impotenssin syynä ei ole seksuaalisen halun puute, saatetaan käyttää tablettilääkettä, kuten fosfodiesteraasi PDE5-estäjä sildenafiilia. Jos impotenssin ovat aiheuttaneet siittimen verisuoniongelmat, se voidaan korjata kirurgisella hoitotoimenpiteellä. Kaikkiaan impotenssin ennuste on varsin hyvä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri lääkärikirja A-Ö, s. 139. (suomalaisen laitoksen päätoimittaja: Timo Klaukka, suomentaja: Aila Cantell). Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2584-9.