Hyaluronaani

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyaluronaanin rakenteessa toistuva disakkaridiyksikkö.

Hyaluronaani eli hyaluronihappo on solujen pinnalla valmistettava ja soluväleissä esiintyvä pitkäketjuinen sokerimolekyyli. Hyaluronihappo on suurimolekyylinen mukopolysakkaridi eli glykosaminoglykaani. Se koostuu glykosidisidoksin toisiinsa liittyneistä D-glukuronihapon ja N-asetyyliglukosamiinin muodostamista disakkaridiyksiköistä. Sitä esiintyy lähes kaikissa kudoksissa, joissa sillä on tärkeä rooli kudosten toiminnalle. Lasiainen, napanuora ja nivelneste sisältävät erityisen paljon hyaluronihappoa. Hyaluronaani imee vettä itseensä, minkä vuoksi se on suosittu raaka-aine ihonhoitotuotteissa ja ryppyihin pistettävissä täyteaineissa. Ihmisessä on noin 15 grammaa hyaluronaania josta noin kolmannes kehittyy uudelleen joka päivä.[1] Hyaluronaani on ensimmäisen kerran eristetty lasiaisesta. Se muodostuu solukalvossa eikä Golgin laitteessa, toisin kuin muut glykosaminoglykaanit.

Hyaluronihapon CAS-numero on 9004-61-9. Lääke on alun perin valmistettu kukonhelttauutteesta ja kehitetty Japanissa,[2] mutta nykyään tuottamiseen käytetään bakteerifermentaatiota.

Käyttö lääkkeenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnostaan hyaluronaanilla on lyhyt puoliintumisaika ja erilaisia tekniikoita käytetään pidentämään molekyylien stabiilisuutta mm. NASHA stabiilisaatiota käytetään Durolane valmisteessa. [3] Yhden pistoksen vaikutusaika voi kasvaa kuuteen kuukauteen tai jopa vuoteen.

Vuonna 2007 EMA laajensi hyväksyntänsä koskemaan (Hylan GF-20) hoitoja nilkka- ja olkapäänivelrikkokipuihin.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.