Fruktoosi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hedelmäsokeri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fruktoosi
Tunnisteet
IUPAC-nimi (3S,4R,5R)-1,3,4,5,6-pentahydroksiheksan-2-oni
CAS-numero 57-48-7
PubChem CID 5984
SMILES C(C(C(C(C(=O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H12O6
Moolimassa 180,2 g/mol
Sulamispiste 103 °C
Tiheys 1,694 g/cm3
Liukoisuus veteen Veteen 778 g/l (25 °C)[1]
Sakkaroosista valmistettua kiteistä hedelmäsokeria.

Fruktoosi eli D-fruktoosi eli hedelmäsokeri (C6H12O6) on sokeri, jota esiintyy hunajassa ja kaikissa hedelmissä. Fruktoosi on myös tavallisen ruokosokerin eli sakkaroosin pilkkoutumistuote. Maksa muuntaa lisäksi verensokeria niin sanotuksi endogeeniseksi fruktooksi etenkin silloin, kun verensokeri on korkealla[2].

Ihminen maistaa fruktoosin noin kaksi kertaa niin makeana kuin fruktoosista ja glukoosista koostuvan sakkaroosin.

Fruktoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste (hajoaa) 103–105 °C, itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 57-48-7.

Ruokosokeri eli sakkaroosi pilkkoutuu ruoansulatuselimistössä fruktoosiksi ja glukoosiksi.

Sorbitolista syntyy ruoansulatuksen yhteydessä fruktoosia[3].

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosi valmistetaan erottamalla se tavallisesta sokerista eli sakkaroosista[4]. Valmistusprosessi koostuu kromatografisesta erotuksesta, hydrauksesta, kiteytyksestä ja ioninvaihdosta. Fruktoosin teollinen valmistus on suomalainen keksintö, ja fruktoosin kaupallinen tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopun Suomessa. Sitä valmistettiin suomalaisesta sokerijuurikkaasta.[5]

Fruktoosin valmistetus aloitettiin vuonna 1968 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtaalla. Noin 90 prosenttia tehtaan tuottamasta fruktoosista meni vientiin vuonna 2011[5]. Monikansallisen DuPont-yhtiön omistukseen siirtynyt Kotkan tehdas oli ainoa fruktoosin tuotantolaitos Euroopan unionissa vuonna 2016[6].

Fruktoosia on opittu tuottamaan myös glukoosista isomerisaation avulla[7].

Metabolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosi hajoaa ihmisillä etupäässä maksassa mutta myös munuaisissa, suolessa, rasvakudoksessa ja lihaksissa. Maksa täydentää fruktoosin avulla gykogeeni- ja triglyseridivarastojaan.[8]

Fruktoosin imeytyminen suolistosta on hyvin yksilöllistä. Osa ihmisistä ei kykene imeyttämään täydellisesti edes 30-40 gramman suuruisia fruktoosiannoksia[9]. Bakteerit hajoittavat tällöin suoleen jäänyttä fruktoosia, jolloin syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja sekä vety-, hiilidioksidi- ja metaanikaasua. Veden ja kaasun kerääntyminen aiheuttaa suolen venytystä, mikä voi aiheuttaa ripulia, turvotusta, ilmavaivoja ja kipua. Imeytymätön fruktoosi saattaa turvottaa ja kipeyttää myös ohutsuolta.[10]

Maksa muuntaa 29-54 prosenttia fruktoosista glukoosiksi, noin neljänneksen laktaatiksi ja 15-18 prosenttia glykogeeniksi[11]. Maksa täydentää fruktoosin avulla myös triglyseridivarastojaan[8].

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti[12], sillä sen glykeeminen indeksi on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli sakkaroosiin (65) tai hapanjuureen leivottuun perinteiseen ruisleipään (68)[13]. Fruktoosi imeytyy sen vuoksi hitaammin vereen kuin esimerkiksi tavallinen sokeri, joten se ei aiheuta verensokerin voimakasta nousua. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin diabeetikoille ja pitää myös näläntunnetta pidempään poissa. Vaikka fruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jää pienemmäksi kuin sokerista saadun, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.[12]

Runsaan fruktoosin käytön on havaittu aiheuttavan terveysriskejä. Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.[14]

Fruktoosin imeytyminen suolistosta on hyvin yksilöllistä[9]. Jos fruktoosi ei imeydy suolistosta täydellisesti, bakteerit muuttavat suoleen jäänyttä fruktoosia lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi sekä vety-, hiilidioksidi- ja metaanikaasuksi. Veden ja kaasun kerääntyminen aiheuttaa suolen venytystä, mikä voi aiheuttaa ripulia, turvotusta, ilmavaivoja ja kipua. Imeytymätön fruktoosi saattaa turvottaa ja kipeyttää myös ohutsuolta.[10]

2000-luvulla julkaistuissa väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että runsaasti fruktoosipitoista valmisruokaa nauttivilla esiintyy tavallista enemmän sydän- ja verisuonitautia, rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta. Lisäksi on havaittu, että fruktoosi saattaa hidastaa oppimista ja heikentää muistia. Fruktoosi saattaa olla myös muita sokereita lihottavampaa, koska se ei tuota niiden tavoin kylläisyyden tunnetta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on esitetty, että fruktoosi olisi jopa ruokosokeria haitallisempaa. Myös ruokosokeri sisältää hedelmäsokeria, mutta sen sisältämä glukoosi lieventää tutkimusten mukaan edellä mainittuja fruktoosiin liittyviä riskejä.[15] Kahdesta 2010-luvun jälkipuolella julkaistusta tieteellisestä yhteenvetotuktimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että ruokosokerin korvaaminen fruktoosilla vähentää diabetesriskiä eikä lisää veren triglyseriditasoja[16].

On myös havaittu, että fruktoosi aiheuttaa ohutsuoliepiteelin vaurioitumista[17].

Ruokosokerin sisältämä glukoosi lisää huomattavasti fruktoosin imeytymistä, joka on vähäistä silloin, kun fruktoosia nautitaan ilman muita sokereita[14]. Vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että tyhjään vatsaan juotu fruktoosiliuos nostaa kuitenkin sakkaroosiliuosta enemmän matala-asteista tulehdusta kuvaavan herkän CRP:n arvoa ja veren kolesterolihiukkasten määrää[18].

On olemassa viitteitä siitä, että maksan glukoosista tuottama endogeeninen fruktoosi lisää metabolisen oireyhtymän ja munuaissairauden riskiä[19].

Hunaja sisältää fruktoosia enemmän kuin glukoosia[20]. Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia lopun ollessa lähinnä verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia. Hedelmät nostavat verensokeria kuitenkin hitaammin kuin sokerivesi. Tämä johtuu hedelmien sisältämästä kuidusta[21] sekä siitä, että nesteen mukana nautittu hiilihydraatti nostaa verensokeria kiinteää ravintoa nopeammin[22].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012
  2. Miguel A. Lanaspa, Takuji Ishimoto, Nanxing Li, Christina Cicerchi, David J. Orlicky, Philip Ruzycki: Endogenous fructose production and metabolism in the liver contributes to the development of metabolic syndrome. Nature Communications, 10.9.2013, nro 1, s. 2434. doi:10.1038/ncomms3434. ISSN 2041-1723. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - VI-SIBLIN rakeet 610 mg/g, VI-SIBLIN S rakeet 880 mg/g laakeinfo.fi. Viitattu 28.2.2021.
  4. Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
  5. a b Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  6. Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää yle.fi. 7.11.2013. Viitattu 5.8.2023.
  7. High fructose corn syrup: production, uses and public health concerns. www.cabdirect.org. Viitattu 26.7.2020.
  8. a b Sagar J. Dholariya, Josephine A. Orrick: Biochemistry, Fructose Metabolism. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing, 2023. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.10.2023).
  9. a b John P. Bantle: Dietary Fructose and Metabolic Syndrome and Diabetes. The Journal of Nutrition, 2009-6, nro 6, s. 1263S–1268S. PubMed:19403723. doi:10.3945/jn.108.098020. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  10. a b Ärtyvän suolen ruokavaliohoito – FODMAP-hiilihydraatit, gluteeni, rasva, kapsaisiini ja muut ravintotekijät Ravitsemustalo. 7.12.2016. Viitattu 5.10.2023.
  11. Sucrose, high-fructose corn syrup, and fructose, their metabolism and potential health effects: what do we really know? https://www.researchgate.net/publication/236047995_Sucrose_High-Fructose_Corn_Syrup_and_Fructose_Their_Metabolism_and_Potential_Health_Effects_What_Do_We_Really_Know
  12. a b Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  13. Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  14. a b Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 17–18. THL, TYÖPAPERI 4/2014.
  15. Fruktoosi onkin vaarallista Helsingin Sanomat. 31.1.2013. Viitattu 25.2.2021.
  16. https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Onko hedelmäsokeri parempi kuin tavallinen sokeri? Kyllä ja ei mtvuutiset.fi. 20.8.2017. Viitattu 17.5.2023.
  17. Mark A. Febbraio, Michael Karin: “Sweet death”: Fructose as a metabolic toxin that targets the gut-liver axis. Cell Metabolism, 6.10.2021. doi:10.1016/j.cmet.2021.09.004. ISSN 1550-4131. Artikkelin verkkoversio. en
  18. Faizan Jameel, Melinda Phang, Lisa G. Wood, Manohar L. Garg: Acute effects of feeding fructose, glucose and sucrose on blood lipid levels and systemic inflammation. Lipids in Health and Disease, 16.12.2014, nro 13, s. 195. PubMed:25515398. doi:10.1186/1476-511X-13-195. ISSN 1476-511X. Artikkelin verkkoversio.
  19. Ana Andres-Hernando, Richard J. Johnson, Miguel A. Lanaspa: Endogenous fructose production: what do we know and how relevant is it?. Current Opinion in Clinical Nutrition and Metabolic Care, 07 2019, nro 4, s. 289–294. PubMed:31166222. doi:10.1097/MCO.0000000000000573. ISSN 1473-6519. Artikkelin verkkoversio.
  20. Hunaja Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.11.2020.
  21. Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.
  22. How Soon After Ingestion of Food Does Blood Sugar Rise? Healthy Eating | SF Gate. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fruktoosi.