Soijaöljy
.jpg)
Soijaöljy on soijapavuista (Soya hispida) puristettu ruokaöljy. Se on maailman toiseksi käytetyin kasviöljy, jota suositaan etenkin Aasiassa ja Amerikassa.[1]
Soijaöljyssä on runsaasti linolihappoa.
Soijaöljyn valmistuksen sivutuotteena saadaan soijaproteiinia (soijarouhetta), jota käytetään jauhelihan korvikkeena ja etenkin eläinten reuhuna[2] sekä soijalesitiiniä, jota elintarviketeollisuus käyttää hapettumisenestoaineena ja emulgointiaineena.[3]
Ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soijaöljy on väriltään tumman keltaista ja sen tuoksu on voimakas. Soijaöljyssä on 14 % tyydyttyneitä rasvahappoja ja 59 % monityydyttymättömiä rasvahappoja.[4]
Soijaöljyssä on välttämättömistä rasvahapoista etenkin linolihappoa jopa 51 prosenttia. Alfalinoleenihappoa siinä on noin 7 prosenttia. Sterolien määrä on noin 0,3 prosenttia. Soijaöljy sisältää myös rasvaliukoisia E- ja K-vitamiineja.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soijaöljyä käytetään ruoanlaitossa ja valmisruokien ainesosana[1]. Soijaöljyä käytetään leipomotuotteisiin ja kalasäilykkeisiin[5]. Siitä valmistetaan myös esimerkiksi margariinia ja majoneesia. Soijaöljyä voi käyttää myös salaatinkastikkeisiin ja kohtuullisessa lämpötilassa paistamiseen[4] Soijaöljyllä on erityismerkitys myös allergia- ja keliakiapotilaille, soija-allergikot pois lukien.
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiirillä tehdyissä kokeissa on havaittu, että runsas soijaöljyn käyttö aiheuttaa muutoksia noin sadassa hiiren aivojen hypotalamuksen geenissä. Suurin vaikutus oli siinä, että soijaöljyn nauttiminen sai hypotalamuksen tuottamaan vähemmän oksitosiini-hormonia. Oksitosiinin alhaisen määrän on havaittu lisäävän masennusta ja ahdistuneisuutta, lihomista ja ahmimishäiriöitä. Osa soijaöljyn aiheuttamista geenimuutoksista tiedetään olevan yhteydessä skitsofreniaan, masennukseen ja Alzheimerin tautiin. Soijaöljyn aiheuttavat geenimuutokset saattavat myös selittää soijaöljyn lihomista ja tulehdusta lisäävän vaikutuksen.[1]
Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soijaöljyn tuotannosta syntyy poikkeuksellisen vähän elinkaarenaikaisia päästöjä[6].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Maailman käytetyin kasviöljy saattaa muuttaa aivoja – suurin vaikutus ”rakkaushormoniin” mtvuutiset.fi. 21.1.2020. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Soijarouhe, vaalea tai tumma fineli.fi. Viitattu 26.7.2016.
- ↑ Turtia s. 295, 541.
- ↑ a b Turtia s. 541.
- ↑ Uses of Soybeans North Carolina Soybeans. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Erich E. Dumelin: The Environmental Impact of Palm Oil and Other Vegetable Oils. (PDF) (Sivu 21) ukm.my. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fineli: Soijaöljyn ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive)