Soijaöljy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Soijaöljy on soijapavuista (Soya hispida) puristettu ruokaöljy. Se on maailman käytetyin kasviöljy, jota suositaan etenkin Aasiassa ja Amerikassa. Soijaöljyä voi käyttää ruoanlaittoon, leivontaan, kohtuullisessa lämpötilassa paistamiseen ja muun muassa salaatinkastikkeisiin. Elintarviketeollisuudessa se soveltuu esimerkiksi margariinin ja majoneesin valmistamiseen.[1] Valmistettaessa soijaöljyä saadaan sivutuotteena soijaproteiinia (soijarouhetta) ja soijalesitiiniä, jota elintarviketeollisuus käyttää hapettumisenestoaineena ja emulgointiaineena.[2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väriltään soijaöljy on tumman keltaista ja sen tuoksu on voimakas. Soijaöljyssä on 14 % tyydyttyneitä rasvahappoja ja 59 % monityydyttymättömiä rasvahappoja.[1]

Soijaöljyssä on välttämättömistä rasvahapoista etenkin linolihappoa jopa 51 prosenttia. Alfalinoleenihappoa siinä on noin 7 prosenttia. Sterolien määrä on noin 0,3 prosenttia. Soijaöljy sisältää myös rasvaliukoisia E- ja K-vitamiineja.

Soijaöljy voidaan valmistaa kylmäpuristamalla, jolloin saadaan esimerkiksi niin sanottua neitsytöljyä, joka on kalliimpaa kuin raffinoitu eli kemiallisesti uutettu soijaöljy.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti ottaen soijaöljyä voi käyttää kaikessa ruoanlaitossa ja sen arvostus on kohonnut, joskin rypsiöljyä pidetään rasvakoostumuksensa puolesta esimerkiksi verenkiertoelinsairauksista poteville soveliaampanalähde?. Se sopii paistorasvaksi sekä salaatinkastikkeeksi. Soijaöljyllä on erityismerkitys myös allergia- ja keliakiapotilaille. Tosin myös soija-allergia on olemassa, ja on huomattava ettei tässä tapauksessa öljyä tule käyttää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turtia s. 541.
  2. Turtia s. 295 ja 541.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]