Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on Suomen maa- ja metsätalousministeriön alainen määräaikainen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kansallisten ravitsemussuositusten antaminen sekä ravitsemuspolitiikan kehittäminen. Ravitsemusneuvottelukunnan toimikausi kestää kolme vuotta, ja sen jäseninä on ollut ravitsemusasiantuntijoita sekä kuluttajien, maatalouden, teollisuuden, kaupan, joukkoruokailun ja muiden hallinnonalojen edustajia.[1]

Ravitsemusneuvottelukunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat sen toiminnan alkuajoista lähtien olleet kouluruokailun kehittäminen, kansan ravitsemustiedon kohentaminen ja kansanravitsemuksen tutkiminen.[2] Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut koko väestölle tarkoitettuja ravitsemussuosituksia vuosina 1987, 1998, 2005 ja 2014.[3] Ravitsemussuositukset on tarkoitettu käytettäviksi ruokapalveluiden suunnittelussa, elintarvikkeiden kehitystyössä, ravitsemusopetuksen aineistona sekä arvioitaessa eri väestöryhmien ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1936 Valtioneuvosto perusti maatalousministeriön esityksestä Kansanravitsemuskomitean, jonka tehtävänä oli tutkia maan kansanravitsemuksen tilaa. Komiteaa johtivat kansanedustaja Oskari Reinikainen ja sotaväen ylilääkäri Väinö Lindén.[4] Kansanravitsemuskomitea julkaisi vuonna 1940 komiteamietinnön suomalaisten ravitsemustilasta, joka kiinnitti huomiota erityisesti puutostautien torjumiseen.[2]

Kansanravitsemuskomitean työtä jatkoi Valtion ravitsemustoimikunta, jonka Valtioneuvosto perusti 1. huhtikuuta 1954 maatalousministeriön alaiseksi pysyväksi toimikunnaksi. Professori Artturi I. Virtanen oli yksi ravitsemustoimikunnan perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1970 toimikunnan nimeksi vaihdettiin valtion ravitsemusneuvottelukunta.[2] Ravitsemustoimikunta koostui ravitsemusalan ja lääketieteen asiantuntijoista, lääkintä- ja maataloushallinnon edustajista ja kansanedustajista. Ravitsemusneuvottelukunnan jäseniksi kutsuttiin ravitsemusasiantuntijoita ja esimerkiksi kuluttajien, maatalouden, teollisuuden, kaupan, joukkoruokailun ja eri hallinnonalojen edustajia.[5]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvottelukunta nimitetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja se koostuu puheenjohtajasta ja 15 jäsenestä. Jokaisen neuvottelukunnan työhön osallistuvan asiantuntijan mahdolliset sidonnaisuudet hyväksytetään neuvottelukunnan johtoryhmässä[6].

Vuosiksi 2017–2020 nimetyn neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi eläinlääketieteen tohtori[7] ja maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm ja varapuheenjohtajana lääketieteen tohtori[8] ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen. Jäseninä toimivat elintarviketieteen tohtori[9] ja maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajaja Minna Huttunen, ravitsemustieteen dosentti[10] ja sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio, elintarviketieteiden tohtori[11] ja Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Marjo Misikangas, kemisti[12] ja Elintarviketurvallisuusviraston erikoistutkija Johanna Suomi, ravitsemustieteen tohtori[13] ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, Satu Männistö, Opetushallituksen opetusneuvos ja kotitalousopettaja[14] Marjaana Manninen, elintarviketieteiden tohtori[15] ja Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen, elintarviketieteiden tohtori[16] ja Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Mikael Fogelholm, terveydenhuollon tohtori[17] ja Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen professori Ursula Schwab, valtiotieteen tohtori [18]ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, lääketieteen tohtori ja Turun yliopisto hammaslääketieteen laitoksen professori Satu Lahti, elintarvikekemian tohtori[19] ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anne Pihlanto, lääketieteen tohtori[20] ja Suomen Sydänliitto ry:n terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski sekä Ammattikeittiöosaajat ry:n ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä.[21]

Puheenjohtajat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/vrn/historiikki_vrn.pdf
  2. a b c d Valtion ravitsemusneuvottelukunnan historiikki (pdf) Evira. Arkistoitu 27.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  3. a b Terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) 2014. Tampere: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 27.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
  4. Kilpeläinen, Markku: Terveyttä edistävän ravinnon puolesta : ravitsemusvalistus Terveydenhoitolehdessä vuosina 1934 - 1961 (pdf) (Pro gradu -tutkielma) 1.11.2013. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 25.2.2017.
  5. VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNNAN HISTORIIKKI. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/vrn/historiikki_vrn.pdf
  6. Valtion ravitsemusneuvottelukunta web.archive.org. 4.5.2012. Arkistoitu 4.5.2012. Viitattu 4.3.2024.
  7. a b Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajaksi Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 1.4.2020.
  8. Suvi Virtanen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.4.2020.
  9. Minna Huttunen on nimitetty elintarvikeylitarkastajan virkaan maa- ja metsätalousministeriöön valtiolle.fi. Viitattu 1.4.2020. [vanhentunut linkki]
  10. Unelma-ammatissa Helsingin yliopisto. 4.12.2015. Viitattu 1.4.2020.
  11. Väitös: puolukat ja lakat ehkäisevät paksusuolisyöpää Ilta Sanomat. 5.12.2007. Viitattu 1.4.2020.
  12. KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo - PDF Ilmainen lataus docplayer.fi. Viitattu 1.4.2020.
  13. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78469/dietbody.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  14. Lue miten laivan viinikassasta tuli opetusneuvos, joka ohjaa koko Suomen kouluruokailua Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.4.2020.
  15. Satu Männistö - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.4.2020. [vanhentunut linkki]
  16. Vuoden Tiedekongressivaikuttaja 2019 on ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tsv.fi. 8.10.2019. Viitattu 1.4.2020.
  17. Schwab Ursula: kliininen ravitsemustiede (18.12.1998) www.oppi.uef.fi. Viitattu 1.4.2020.
  18. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23548/genetics.pdf?sequence=4&isAllowed=y
  19. Anne Pihlanto-Leppälä: Isolation and characterisation of milk-derived bioactive peptides. fi, 1999. ISBN 978-951-29-1547-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.4.2020).
  20. Marjaana Lahti-Koski: Body mass index and obesity among adults in Finland : Trends and determinants. Väitöskirja, 2001-11. Artikkelin verkkoversio. en
  21. a b https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vastanimitetty-valtion-ravitsemusneuvottelukunta-haluaa-palauttaa-tutkimusnayton-ruokakeskustelun-pohjaksi#c91d6788
  22. https://pekkapuska.fi/pekkapuska/cv/[vanhentunut linkki]
  23. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
  24. Pääjohtaja Markku Tervahaudasta Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja ruokavirasto.fi. Viitattu 6.2.2022. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]