Keskustelu:Transrasva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eikö transrasva ja transrasvahappo ole sama asia? Voiko joku tarvittaessa korjata? Kielo 25. kesäkuuta 2006 kello 20.09 (UTC) Korjattu Kielo 2. elokuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Eivät ole sama asia, ainakaan kemiallisesti; tosin ravinto-opillisesti ne käytännössä voidaan samastaa. Transrasvahappoja sen enempää kuin muitakaan rasvahappoja ei ole rasvoissa juuri nimeksikään sellaisenaan (paitsi jos rasva on hapantunut), vaan ne ovat glyserolin kanssa esteröityneenä samoin kuin muutkin rasvahapot, sekä tyydyttyneet että tyydyttymättömät. Myös esimerkiksi steariinikynttilät sisältävät eräitä tyydyttyneitä rasvahappoja sellaisenaan. -KLS 3. syyskuuta 2008 kello 08.41 (EEST)[vastaa]

Pitäisikö lisäksi erottaa toisistaan luonnolliset transrasvat ja kasvisrasvoja osittain kovetettaessa syntyneet niiden erilaisten terveysvaikutusten vuoksi? Amontillado 16. heinäkuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Luonnolliset ja keinotekoiset transrasvat[muokkaa wikitekstiä]

Tarkensin jakoa siltä osin, että luonnolliset transrasvat ovat terveellisiä ja vain keinotekoiset epäterveellisiä; niinpä voin sisältämä transrasva on terveellistä mutta margariinien sisältämä epäterveellistä. (Mary Enig & Sally Fallon: Syö rasvaa ja laihdu -kirjassa on hyvä teoriaosio, ja Enig on ilmeisesti transrasvojen asiantuntija. Varsinaisia tieteellisiä artikkeleja en ole vielä jäljittänyt.) --Jaakko Häkkinen 23. maaliskuuta 2007 kello 23.22 (UTC)

Fallon ja Enig ovat erittäin marginaalisia tutkijoita ja työskentelevät Weston A. Price Foundationissa, joka on maitorasvan ja naudanlihan lobbauslafka. Enig mm. väittää kookosöljyn auttavan AIDS:n hoidossa ja valtavirtatiede pitää heidän suosituksiaan hengenvaarallisina. Ehdotan, että väitteelle vaaditaan tieteellinen lähde tai se otetaan pois. 88.193.187.244 16. marraskuuta 2008 kello 17.32 (EET)[vastaa]

Viitteiden laatu[muokkaa wikitekstiä]

Täällä on sekaisin hyvin eritasoisia viitteitä. Itse asia ei varmaan kovin paljon muutu, vaikka viitteitä siistisi. Uskaltaako tätä tehdä ilman muokkaussodan riskiä? Muutama esimerkki:

  • Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf)

Täyttä tavaraa ja vielä tekijän omalla äänellä

  • Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006

Ruotsin telkkarin käsitys siitä mitä Livsmedelsverket on sanonut. Ehkä on sanonutkin näin, ehkä ei. Tämä ei kuitenkaan ole alkuperäisteksti, vaan toimittajan käsitys siitä. Toisen käden tieto ja aika turha. Ei tämä kerro yhtään lisää WHO:n suositukseen tai edelliseen viitteeseen verrattuna

  • Transfettsyror i livsmedel Livsmedelverket 18.6.2003

Salasanan takana oleva viite. Käyttökelvoton.

  • Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006

BBC:n nettisivustossa oleva BMJ artikkelin tekijöiden haastattelu/tiedote. En paljon perusta siitä mitä mieltä toimittajat ovat jostain tutkimuksesta - toimitetut lyhennelmät ovat usein mitä sattuu. Jos halutaan siteerata, niin sitten lisääjä on hyvä ja kaivaa sen varsinaisen tutkimusartikkelin. Ehkä tämä on oikeassa, mutta viitteeksi tämmöinen ei kelpaa.

  • Kohua trans-rasvahapoista, KTL 1996

Vanhentunut

  • 3,0 3,1 3,2 3,3 Pohjoismaiden neuvosto: Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008.

Pohjoismaiden neuvosto nettisivun tiivistelmä. Ehkä ihan asiaakin, mutta aika heppoinen eikä siitä oikein selville mitä ja miten on tehty. Jutun on auktorisoinut Viestinnän erityisasiantuntija Torkil Sørensen, joka on varmaankin jutun kasannut tiedottaja. Varmaan tämä löytyisi alkuperäisinäkin. En siteeraisi lukuarvoja pelkän nettitiedotteen perusteella.

Parempia viitteitä ja löperyydet pellolle sanon minä! Määrä ei korvaa laatua, kun tästä asiasta löytyy ns. kovaa tietoa aika pienellä kaivamisella. --Porkkana1234 22. lokakuuta 2008 kello 19.39 (EEST)[vastaa]

Antti Aron artikkelin siteeraukset pois[muokkaa wikitekstiä]

Poistin alle liittämäni kohdan sen vuoksi, että Duodecimin terveyskirjasto oli poistanut kyseisen artikkelin, eikä sitä löytynyt mistään muualtakaan netistä enkä löytänyt mitään vastaavaa terveyskirjastosta hakusanoilla CLA yms. Tämä oli ainakin tilanne 11.2.2021. (Lähdetiedoissa ei ollut myöskään edes mainintaa siitä, milloin ko. artikkeli oli kirjoitettu. Olisiko poisto johtunut siitä, että artikkelin tiedot ovat jo vanhentuneet sitä mukaa kun tutkimus on edennyt?)

Kopipastasin varmuuden vuoksi kyseisen poiston tähän alle: "Eräistä CLA:n terveysvaikutuksista on saatu eläinkokeissa positiivisia tuloksia, mutta vaikutukset ihmiseen ovat epäselvät. CLA-kapseleita on Yhdysvalloissa myyty paljon laihduttajille ja kehonrakentajille. Märehtijöiden lihassa ja maidossa saatavat CLA-pitoisuudet ovat melko niukkoja, eikä niiden vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä. CLA-kapseleiden vaikutus painonhallintaan ja lihaksikkuuteen ovat ihmisellä olemattomat, mutta niiden vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöihin on tutkija Antti Aron mukaan kiistatta haitallinen.46.132.78.136 11. helmikuuta 2021 kello 02.50 (EET)[vastaa]

Etkö tunne arkistopalveluja Archive.org ja Archive.is. Artikkeli löytyi tästä. Se on vuodelta 2008. Voinet palauttaa. CLA:ta ei ole avattu eikä selitetty artikkelissa, eli jos/kun palautat, lisää ja avaa lyhenne oikeassa yhteydessä. --Abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 08.46 (EET)[vastaa]
Jaaha, joku pyytämäni korjaukset jo tekikin, lienetkö sama. --Abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 09.37 (EET)[vastaa]
En ole sama. En käytä ip-osoitteita muokkaamiseen. --Nitraus (wikinät) 11. helmikuuta 2021 kello 09.53 (EET)[vastaa]
Oletteko nyt ihan varmoja siitä, että Wikipedian lähteenä kannattaa käyttää terveyskirjastosta poistettua artikkelia?? Kyllä kai sille poistolle täytyy olla hyvä syy. Tässä tapauksessa ehkä se, että artikkelin mukaan konjugoidun linolihapon terveysvaikutuksia ei tunneta ihmisillä. Varmaankin artikkeli poistettiin vanhentuneena, koska aihetta on tutkittu sittemmin eli nykyisin ne vaikutukset jo tunnetaan.176.72.35.229 5. toukokuuta 2023 kello 00.22 (EEST)[vastaa]