Ultraprosessoitu ruoka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen ”TV-ateria”.
Suomalaista jäätelöä.

Ultraprosessoitu ruoka eli pitkälle jalostettu valmisruoka on teollisesti valmistettua ruokaa, joka sisältää sellaisia ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa[1].

Ultraprosessoitu ruoka saattaa sisältää esimerkiksi ruoka-aineista irroitettuja ainesosia kuten kaseiinia, laktoosia, heraa, gluteenia. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat hydrogenoitu tai vaihtoesteröity öljy, hydrolysoitu proteiini, soijaproteiini-solaatti, maltodekstriini, inverttisokeri ja maissisiirappi. Ultraprosessoidussa ruoassa käytetään lisäksi usein väriaineita ja värin stabiloijia, aromiaineita ja aromivahventeita, keinotekoisia makeutusaineita, vaahdotus- ja emugointiaineita sekä kosteudensäilyttäjiä. Ultraprosessoidun ruoan valmistuksessa voidaan käyttää lisäksi teollisia prosesseja kuten suulakepuristusta.[2]

Suomessa myydyssä jäätelössä käytetään myös glukoosisiirappia[3]. Muita ultraprosessoituihin ruokiin lisättyjä sokereita ja sokeriin perustuvia makeuttajia ovat glukoosi, maltoosi, melassi, fruktoosi ja rypälemehutiiviste[4].

Virvoitus-, energia- ja kaakaojuomat, suklaa, makeiset, energiapatukat, jäätelö, teolliset keksit ja leivonnaiset, margariinit ja muut teolliset levitteet, murot, hedelmäjugurtit, valmiskastikkeet, äidinmaidonkorvike ja vauvanruoat, laihdutusvalmisteet sekä monet lämmittämistä vailla olevat valmisruoat kuten esimerkiksi kana- ja kalanugetit, makkarat, pussikeitot ja valmisjälkiruoat ovat tyypillisesti ultraprosessoituja[5].

Ultraprosessoitu ruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia[6].

Vuonna 2023 julkaistun tieteellisten tutkimusten yhteenvedon mukaan arviolta 14 prosentilla aikuisista ja 12 prosentilla lapsista esiintyisi addiktoitumista ultraprosessoituihin ruokiin. Yhteenvedossa tarkasteltiin 281 tutkimusta 36:sta eri maasta.[7]

Kulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisten kuluttamista kaloreista muodostuu ultraprosessoidusta ruoasta[8].

Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua[9]. Kyseisen valmisteen suosio johtuu siitä, että broileri maistuu mehevämmältä marinoituna[10].

Ravintosisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ultraprosessoidun ruoan ravintosisältö koostuu usein pääasiallisesti hiilihydraateista ja rasvoista[11].

Vuonna 2015 julkaistussa brasilialaistutkimuksessa havaittiin, että paljon ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat ravinnostaan muita vähemmän B12-, D- ja E-vitamiinia sekä niasiinia, pyridoksiinia, kuparia, rautaa, fosforia, magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä. Kalsiumin, tiamiinin ja riboflaviinin saanti taas oli muita suurempaa.[12]

Aineenvaihdunnalliset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmisruoalla on tyypillisesti korkea glykemiakuorma eli se nostaa paljon verensokeria[13].

Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu, että paljon ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on muita suurempi painoineksi. Vuonna 2021 julkaistun kokeellisen interventiotutkimuksen mukaan ultraprosessoitua ruokaa syöneet koehenkilöt nauttivatkin päivittäin 500 kaloria prosessoimatonta ruokaa syöneitä enemmän. Kaikille tutkittaville tarjotun ruoan energia-, ravintoaine-, sokeri-, suola- ja kuitupitoisuus oli sama. Ultraprosessoidun ruoan ryhmään arvotut lihoivat lähes kilon kahden viikon pituisen tutkimusjakson aikana kun prosessoimatonta ruokaa syöneet laihtuivat saman verran. [14][15]

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on keskimääräistä suurempi kuolleisuus ja he ovat keskimääräistä lihavampia. Lisäksi heillä esiintyy muuta väestöä enemmän sydänsairauksia, aivohalvausta, kakkostyypin diabetesta, vanhuuden hauraus-raihnaisuus-oireyhtymää ja masennusta[16].

Vuonna 2023 julkaistun meta-analyysissa havaittiin, että jokainen 10 prosentin lisäys ultraprosessoidun ruoan kulutuksessa lisää kuudella prosentilla sydänsairauden riskiä ja että eniten valmisruokaa syövillä esiintyy 24 prosenttia enemmän sydänsairauksia ja aivohalvauksia verrattuna niitä vähiten syöviin[17] Vuonna 2023 julkaistun australialaistutkimuksen tuloksena oli, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla naisilla esiintyi keskimäärin 39 prosenttia useammin verenpainetautia niitä vähiten nauttiviin verrattuna. Riski säilyi korkeampana silloinkin, kun ruokavaliossa esiintyvän sokerin, suolan, rasvan ja muiden ravinteiden pitoisuudet vakioitiin.[17]

Vuonna 2020 valmistuneessa italialaistutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinnosta vähintään 15 prosenttia koostuu ultraprosessoidusta ruoasta, esiintyi noin 60 prosenttia enemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja 50 prosenttia enemmän aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaa kuolleisuutta kuin niillä, joiden ravinnosta alle 6,5 prosenttia koostuu ultraprosessoidusta ruoasta. Ultraprosessoidun ruoan suuri sokeripitoisuus selitti 36 prosenttia havaituista eroista.[18] Vuonna 2024 julkaistussa espanjalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten ultraprosessoitua ruokaa nauttineen väestökolmanneksen kokonaiskuolleisuus oli 40 prosenttia suurempi kuin vähiten nauttineen. Osanottajien kuolleisuutta seurattiin 18 vuoden ajan.[19]

Runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövien ihmisten kromosomien telomeerien on havaittu olevan normaalia lyhyempiä, mikä aiheuttaa solujen ennenaikaista vanhenemista[20].

Ultraprosessoitu ruoka lisää syöpäriskiä vuonna 2018 julkaistun ranskalaisen väestötutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla jokaista kymmenen prosentin ruokavalio-osuuttaan kohti. Syyksi epäillään sitä, että se sisältää usein lisäaineita, proteiini-isolaatteja ja hydraamalla kovetettuja öljyjä ja sen koostumus on saatettu tuottaa teollisesti vaahdottamalla.[11]

Eläinkokeissa on havaittu, että ultraprosessoitujen ruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti aikaansaavat elimistölle potentiaalisesti haitallisten suolistobakteereiden kiinnittymisen suolen seinämään, mikä tulehduttaa suolta. Tämä saattaa johtua siitä, että kyseisten lisäaineiden on havaittu saavan aikaan epigeneettisiä muutoksia bakteereiden DNA:ssa.[21]

Teollisen transrasvan on osoitettu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonitaudin riskiä[22] . Teolliset transrasvat muodostavat Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[23]. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattaa saada jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä[24].

Rajoittamistoimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:ssa tuli vuonna 2021 voimaan asetus, joka rajoittaa kaupoissa myytävien teollisten elintarvikkeiden sisältämän teollisen transrasvan pitoisuuden 2 prosenttiin[25].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035. doi:10.1136/bmjopen-2015-009892. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  2. ↑ Carlos A. Monteiro, Geoffrey Cannon, Renata Levy, Jean-Claude Moubarac, Patricia Jaime, Ana Paula Martins, Daniela Canella, Maria Louzada, Diana Parra: NOVA. The star shines bright. World Nutrition, 7.1.2016, 7. vsk, nro 1-3, s. 28–38. ISSN 2041-9775. Artikkelin verkkoversio. en
  3. ↑ Viennetta Vanilja. Tuoteseloste ingman.fi.
  4. ↑ Mikä on huonoa sokeria ja miksi? | Hyvinvointi & Terveys Minska. 19.12.2019. Viitattu 18.11.2020.
  5. ↑ Carlos A. Monteiro, Geoffrey Cannon, Renata Levy, Jean-Claude Moubarac, Patricia Jaime, Ana Paula Martins, Daniela Canella, Maria Louzada, Diana Parra: NOVA. The star shines bright. World Nutrition, 7.1.2016, 7. vsk, nro 1-3, s. 28–38. ISSN 2041-9775. Artikkelin verkkoversio. en
  6. ↑ Filippa Juul, Georgeta Vaidean, Niyati Parekh: Ultra-processed Foods and Cardiovascular Diseases: Potential Mechanisms of Action. Advances in Nutrition, 3.5.2021, nro nmab049. doi:10.1093/advances/nmab049. ISSN 2161-8313. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.
  8. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.
  9. ↑ Alijoki, Ville & Aunila, Seija: Kana nimeltä Ross 508 Yle Uutiset. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 15.4.2014.
  10. ↑ Poultry processing - Processing of poultry Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)
  11. ↑ a b Thibault Fiolet, Bernard Srour, Laury Sellem, Emmanuelle Kesse-Guyot, Benjamin Allès, Caroline Méjean: Consumption of ultra-processed foods and cancer risk: results from NutriNet-Santé prospective cohort. BMJ, 14.2.2018, nro 360. PubMed:29444771. doi:10.1136/bmj.k322. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio. en
  12. ↑ Maria Laura da Costa Louzada, Ana Paula Bortoletto Martins, Daniela Silva Canella, Larissa Galastri Baraldi, Renata Bertazzi Levy, Rafael Moreira Claro: Impact of ultra-processed foods on micronutrient content in the Brazilian diet. Revista De Saude Publica, 2015, nro 49, s. 45. PubMed:26270019. doi:10.1590/S0034-8910.2015049006211. ISSN 1518-8787. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Ultra‐processed foods and the nutrition transition: Global, regional and national trends, food systems transformations and political economy drivers. Phillip Baker et.al. Researchgate.net. PDF.lähde tarkemmin?
  14. ↑ Michael Joseph: 5 Reasons To Limit Ultra-Processed Foods Nutrition Advance. 17.9.2021. Viitattu 4.12.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Kevin D. Hall, Alexis Ayuketah, Robert Brychta, Hongyi Cai, Thomas Cassimatis, Kong Y. Chen: Ultra-processed diets cause excess calorie intake and weight gain: An inpatient randomized controlled trial of ad libitum food intake. Cell metabolism, 2.7.2019, nro 30, s. 67. PubMed:31105044. doi:10.1016/j.cmet.2019.05.008. Artikkelin verkkoversio. en
  16. ↑ Leonie Elizabeth, Priscila Machado, Marit Zinöcker, Phillip Baker, Mark Lawrence: Ultra-Processed Foods and Health Outcomes: A Narrative Review. Nutrients, 2020/7, nro 7, s. 1955. doi:10.3390/nu12071955. Artikkelin verkkoversio. en
  17. ↑ a b Ultra-processed food raises risk of heart disease, heart attack and stroke www.bhf.org.uk. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Marialaura Bonaccio, Augusto Di Castelnuovo, Simona Costanzo, Amalia De Curtis, Mariarosaria Persichillo, Francesco Sofi: Ultra-processed food consumption is associated with increased risk of all-cause and cardiovascular mortality in the Moli-sani Study. The American Journal of Clinical Nutrition, 18.12.2020. PubMed:33333551. doi:10.1093/ajcn/nqaa299. ISSN 1938-3207. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Laura Torres-Collado, Anna Rychter, Sandra González-Palacios, Laura María Compañ-Gabucio, Alejandro Oncina-Cánovas, Manoli García de la Hera, Jesús Vioque: A high consumption of ultra-processed foods is associated with higher total mortality in an adult Mediterranean population.. Clinical Nutrition, 26.1.2024. doi:10.1016/j.clnu.2024.01.014. ISSN 0261-5614. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Marlowe Hood AFP: 'Ultra-Processed' Junk Food Linked to Advanced Ageing at Cellular Level, Study Finds ScienceAlert. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Emilie Viennois, Alexis Bretin, Philip E. Dubé, Alexander C. Maue, Charlène J.G. Dauriat, Nicolas Barnich: Dietary Emulsifiers Directly Impact Adherent-Invasive E. coli Gene Expression to Drive Chronic Intestinal Inflammation. Cell Reports, 6.10.2020, nro 1. PubMed:33027647. doi:10.1016/j.celrep.2020.108229. ISSN 2211-1247. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  23. ↑ FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Transrasvat Ruokavirasto. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ultraprosessoitu_ruoka&oldid=22518561”