Franzénin puisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Frans Mikael Franzénin patsas

Franzénin puisto on Oulun keskeisimpiä puistoja. Se on nimetty oululaisen runoilijan ja kirjailijan Frans Mikael Franzénin mukaan. Hänen patsaansa, joka on Oulun vanhin patsas ja paljastettiin vuonna 1881, sijaitsee puistossa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisto sijaitsee Torikadun, Kajaaninkadun, Kirkkokadun sekä Linnankadun reunustamalla alueella, Oulun kaupungin syntysijoilla. Franzénin puiston paikalla oli alun perin Kirkkotorina tunnettu aukio, joka muutettiin puistoksi 1800-luvun loppupuolella.[1] Franzénin puiston ja Oulun vanhan monumentaalikeskuksen museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2] Kirkkotorin mukaan on saanut nimensä puistoa lännessä rajaava Torikatu. Puistoa ympäröi useita merkittäviä rakennuksia, kuten Oulun tuomiokirkko, Oulun lääninhallitus, Oulun Lyseo, Franzénin talo ja Suomen Pankin Oulun konttori.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveistäjä Erland Stenbergiltä tilattiin 21.6.1878 Frans Mikael Franzénin rintakuva silloiselle Kirkkotorille. [3] Muistomerkin ympäristön istuttamisesta tehtiin päätös Oulun kaupunginvaltuustossa 20.6.1880. Kaiku-lehden mukaan kokouksessa oli nähtävänä piirustus ”kirkkotorin kaunistamiseksi”, jonka valtuusmiehet hyväksyivät. [4] Saman vuoden lokakuussa kaupunginvaltuuston listalla oli maistraatin ehdotus Kirkkotorin istuttamiseksi jo kyseisenä syksynä. Ehdotus ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi, vaan jäi valtuustossa pöydälle. [5] Franzénin muistomerkki pystytettiin puuttomalle kirkkotorille ja paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa 30.6.1881.Tilaisuutta varten puisto koristeltiin irtopuin.

Puiston valmistuminen viivästyi useita vuosia.  Kaupunginpuutarhuri A.L. Dansson julkaisi Uleåborgs Tidningenissä 3.12.1885 katsauksen vuoden 1885 puistotöihin, missä todettiin Kirkkotorin työt tehdyksi ja puuistutukset 95 prosenttisesti onnistuneeksi. Nurmien kylvö oli jättänyt enemmän toivomisen varaa. [6]

Puistosta on lohkottu myöhemmin osia viereisten katujen levennyksiin, mutta pääosin puisto on säilynyt alkuperäisen kaltaisena.

Istutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistoon istutettiin jo 1880-luvulla koivuja. Rauduskoivujen ohella siellä on kaksi ryhmää marjakuusia, hansaruusupensas sekä perenna- ja kesäkukkaryhmät. Japaninmarjakuusien ryhmä sijaitsee Franzenin patsaan ympärillä. Hiekoitettuja käytäviä lukuunottamatta puistoalue on nurmikkoa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115, s. 31. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.
  2. Museovirasto - Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto
  3. Oulusta 29 p. Kesäkuuta. Kaiku, 29.6.1878, nro 26, s. 2. Oulu: Digitoitu artikkeli Viitattu 29.12.2014.
  4. Oulusta, 22 p. Toukokuuta. Kaiku, 22.5.1880, nro 21, s. 1. Oulu: Digitoitu artikkeli Viitattu 29.12.2014.
  5. Oulusta, 9 p. Lokak. Kaiku, 09.10.1880, nro 41, s. 1. Oulu: Digitoitu artikkeli Viitattu 29.12.2014.
  6. Kort öfversigt öfver stadens trädgårdsarbeten sistvikne sommar.. Uleåborgs Tidning, 3.12.1885, nro 49, s. Bihang 7.12.1885 s.1. Oulu:
  7. Niskala, Kaarina; Okkonen, Ilpo ja Kalleinen, Lasse: Puistojen Oulu, s. 16-21. Oulu: Studio Ilpo Okkonen Oy, 2008. ISBN 978-952-510924-5.