Tämä on lupaava artikkeli.

Franzénin talo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Franzénin talo
Franzen House Oulu 20100207.JPG
Osoite Kajaaninkatu 10
Sijainti I kaupunginosa Oulu
Koordinaatit 65°00′52″N, 025°28′26″E }
Rakennustyyppi liike- ja asuinrakennus
Valmistumisvuosi 1829
Rakennuttaja Johan Franzén
Kerrosluku 2
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Franzénin talo on Oulun keskustassa Franzénin puiston eteläreunalla, Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, sijaitseva empiretyylinen liike- ja asuinrakennus.

Talon rakennutti kauppaneuvos Johan Franzén vuonna 1829 seitsemän vuotta aiemmin Oulun palossa tuhoutuneen rakennuksen kellarimuurien päälle. Paikalla on sijainnut Oulun triviaalikoulu 1600-luvulla.[1] Talon suunnittelijaa ei tiedetä varmasti, mutta sen otaksutaan olleen Carl Ludvig Engel.[2]

1800-luvun lopulla Oulun kaupunki suunnitteli hankkivansa omistukseensa Franzénin talon sekä sen viereiset tontit, ja laajentavansa talon raatihuoneeksi ja kaupungintaloksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Theodor Deckerin tekemän rakennussuunnitelman kokouksessaan 21. maaliskuuta 1877. Suunnitellun rakennuksen tontit omisti konsuli Ferdinand Siemssen, jolta kaupunki yritti oikeusteitsekin lunastaa tontteja. Oikeusjuttu kesti vuosia, mutta lopulta kaupunki hävisi jutun. Kun Siemssen olisi viimein ollut valmis myymään tontit vuonna 1883, valtuusto ei hyväksynytkään tarjousta.[3]

Franzénin talon seinään on kiinnitetty Sara Wacklinin muistolaatta vuonna 1971. Wacklinin perustama tyttökoulu toimi talossa vuosina 1830–1834. Wacklinin muistolaatan vieressä on runoilija Samuel Gustaf Berghin muistolaatta. Berghin kotitalo sijaitsi tontilla ennen nykyisen talon rakentamista.[4]

Franzénin talo suojeltiin vuonna 1984. Talo peruskorjattiin 1986.[1] Peruskorjauksen jälkeen talossa on toiminut useita eri ravintoloita. Nykyisin talon alakerrassa sijaitsee turkkilainen ravintola Hagia Sofia.

Kuvia Pokkisen kaupunginosasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3, Oulaisten-Haapaveden seutukunta, Ylivieskan seutukunta, Haapajärven-Pyhäsalmen seutukunta, s. 31, 32. Selvityksen laatineet Anneli Salmela ja Olli Eskelinen. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisusarja A:117. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-55-6. .
  2. Asunmaa, Martti: 10. Rakentamisen historiaa Pohjoispohjalaisen kulttuuri-identiteetin juuria. 2005–2006. KirjastoVirma. Viitattu 7.2.2010.
  3. Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV: 1856–1918, s. 295, 298. Oulu: Oulun kaupunki, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
  4. Oululaiskirjailijain jalanjäljillä 2005. Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Viitattu 7.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]