Tiedekeskus Tietomaa
| Tiedekeskus Tietomaa | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Oulun kaupungin nettoyksikkö |
| Perustettu | 1985, avattu yleisölle 1988[1] |
| Toimitusjohtaja | Jonna Tamminen (johtaja)lähde? |
| Kotipaikka | Oulu |
| Toimiala | matkailu |
| Tuotteet | teemanäyttelyt, jättielokuva, torni, Luuppikauppa, Tiedekahvila Tietomaa |
| Henkilöstö | 20 |
| Omistaja | Oulun kaupunki |
| Kotisivu | www.tietomaa.fi |
| Huomioitavaa | Suomen ensimmäinen tiedekeskus |
Tiedekeskus Tietomaa on Suomen ensimmäinen tiedekeskus. Se avattiin yleisölle 29. kesäkuuta 1988.[2] Tietomaa sijaitsee Oulun kaupungin Myllytullin kaupunginosassa, noin 700 metriä rautatieasemalta luoteeseen. Tiedekeskus toimii entisissä Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaan voima-asemassa ja vesitornissa. Tietomaan tarkoituksena on esitellä tieteen ja tekniikan saavutuksia hauskasti ja mielenkiintoisesti jokamiehen näkökulmasta.
Tietomaassa on myös jättielokuvateatteri, joka esitti Suomen viimeisenä teatterina säännöllisesti 70 mm:n jättielokuvia. Elokuvat olivat niin sanottuja 8/70 mm -kopioita samoista lyhytelokuvista, joita esitetään maailmalla Imax-teattereissa. Vuodesta 2013 lähtien 3D-elokuvat on esitetty digitaalisella Barco 4K -projektorilaitteistolla.lähde?
Tiedekeskus Tietomaa on osa Museo- ja tiedekeskus Luuppia.
Joulukuussa 1984 Oulun kaupunginhallituksen asettama työryhmä alkoi valmistella "Tietokonemaan" perustamista. Hankkeeseen pyrittiin saamaan mukaan yrityksiä, joilla oli laaja tietokoneasiantuntemus. Kesällä 1985 perustettiin Tietomaa Oy, jonka osakkeita omistivat muun muassa Oulun kaupunki, Nokia ja Valmet.[2]
Tietomaan kävijäennätys 74 567 henkilöä on vuodelta 2008.[3]
Tunnustukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tietomaa sai vuonna 1993 Skepsis ry:n huuhaa-palkinnon ufo-näyttelystään ja sen markkinoinnista.
Tiedekeskus Tietomaa.
Tietomaa toisesta suunnasta kuvattuna (kesä 2011).
Tietomaassa sijaitseva pienoismalli Veljekset Åströmin tehdasalueesta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 358-359. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
- ↑ a b Tietomaan historia 1988-2005 (pdf) (Internet Archive) 2005. Tiedekeskus Tietomaa. Viitattu 19.6.2013.
- ↑ Faktat Tiedekeskus Tietomaa. Viitattu 19.6.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiedekeskus Tietomaa Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Museo- ja tiedekeskus Luuppi |
| Oulun taidemuseo | Pohjois-Pohjanmaan museo | Tiedekeskus Tietomaa |
| Puistot ja nähtävyydet | Franzénin puisto • Heinätorin puisto • Hollihaan puisto • Hautausmaa • Mannerheimin puisto • Hupisaaret • Kasvitieteellinen puutarha • Kaupunginojan puistovyöhyke • Letonniemi • Markkuun ryhmäpuutarha • Pilpasuo • Tuiranpuisto • Hautausmaa • Äimäraution siirtolapuutarha |
| Museot | Automuseo • Kierikkikeskus • Merimiehenkotimuseo • Sahamuseo • Pohjois-Pohjanmaan museo • Taidemuseo • Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli • Kauppatori • Kaupungintalo • Kaupunginteatteri • Maikkulan kartano • Nallikari • Nuijamiesten lava • Pikisaari • Rotuaari • Tietomaa • Tuiran sillat • Tuomiokirkko • Vesaisenlinna • Villa Hannala • Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas • Futura – Tuntematon • Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus • Kalasääski ja lohi • Kevätmyrskyä • Pallautuneet • Pohjan neito • Polskis • Ruutuvihko • Siivet • Toripolliisi • Tuirasta Ruijan rannoille • Valaistuksen tie |