Tuomas Anhava
Tuomas Anhava | |
---|---|
![]() Anhava vuonna 1957. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1927 Helsinki |
Kuollut | 22. tammikuuta 2001 (73 vuotta) Helsinki |
Ammatti | Runoilija, suomentaja |
Puoliso | Helena Anhava |
Lapset | Martti Anhava |
Kirjailija | |
Esikoisteos | Runoja (1953) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tuomas Anhava (5. kesäkuuta 1927 Helsinki – 22. tammikuuta 2001 Helsinki) oli runoilija, suomentaja, kriitikko ja suomalaisen kirjallisuuden taustavaikuttaja. Koulutukseltaan hän oli filosofian kandidaatti. Hän työskenteli 1940-luvun lopulta aina 1960-luvun alkuun WSOY:ssä, Otavassa ja Tammessa. Parnasson päätoimittajana ja kirjallisuuskriitikkona hän oli 1966–1979[1] ja taiteilijaprofessorina 1970–1975 ja 1985–1990. Hän suomensi muun muassa Gunnar Björlingin, Bo Carpelanin, Per-Hakon Påwalsin ja Ezra Poundin runoja sekä japanilaisia tankarunoja.
Anhavan teosten hallitsevat runotyypit ovat tiivis lyyrinen mieteruno ja sarjamuotoinen retorinen opetusruno.
Tuomas Anhava oli runoilija Helena Anhavan aviopuoliso. Heidän poikansa on kirjailija, kustannustoimittaja Martti Anhava.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runoja (1953)
- Runoja 1955 (1955)
- 36 runoa (1958)
- Kuuntelen, vieras (1960)
- Runoja 1961 (1961)
- Kuudes kirja (1966)
- Runot 1951–1966. Helsinki: Otava, 1967.
- Oikukas tuuli (1970)
- Täällä kaukana (1975)
- Valitut runot (1976)
- Kevään kukat, syksyn kuu: Kootut tankarunot 1960–1982. Suomentanut ja valikoinut Tuomas Anhava. Otava, 2000 (1. painos 1982). ISBN 951-1-16652-2. Sisältää kokoelmat Kuuntelen, vieras, Oikukas tuuli, Täällä kaukana ja myös näiden kokoelmien ulkopuolelta. Suomennettu engl., ransk. ja saks. käännöksistä
- Todenkaltaisuudesta: Kirjoituksia vuosilta 1948–1979. Toimittaneet Helena ja Martti Anhava. Otava, 2002. ISBN 951-1-17911-X.
- Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: Runosuomennoksia. Toimittaneet Helena ja Martti Anhava. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18638-8.
- Sateen ääni sillalla: Japanilaista runoutta. Toimittanut ja selityksin varustanut Jaakko Anhava. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21576-9.
- Ja maisteri pisti sen: Tuomas Anhavan polemiikit. Toimittaneet Matti Suurpää ja Martti Anhava. Helsingissä: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26928-1.
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pro Finlandia 1968
- Aleksis Kiven palkinto 1976
- Professorin arvonimi 1977
- Eino Leinon palkinto 1989
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-8u9f.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anhava, Helena: Toimita talosi: Muistijälkiä. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21347-4.
- Hakkarainen, Juho: Modernismin kätilö: Tuomas Anhava ateljeekriitikkona ja kustannustoimittajana. Pro gradu -työ. Tampere: Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden laitos, 2012. Verkkoversio (PDF). [vanhentunut linkki]
- Liukkonen, Tero: Kuultu Hiljaisuus: Tuomas Anhavan runoudesta. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. ISBN 951-717-765-8.
- Makkonen, Anna: Avoin ja suljettu: Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997. ISBN 951-717-706-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuomas Anhavan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjallisuuden palvelija Tuomas Anhava. Ylen Elävä arkisto.
- Kalemaa, Kalevi: Anhava, Tuomas (1927–2001). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001 (päivitetty 25.6.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Sinervo, Helena: Modernismin paavin uskontunnustus. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 11.5.2002.
- Nummi, Jyrki: Kohti toisia rantoja. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 27.9.2003.
- Lassila, Pertti: Hieno täydennys Tuomas Anhavan tanka-runoihin. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 1.6.2007.
- Otavan kirjailijat.
- Tuomas Anhava 375 humanistia -sivustolla 15.4.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
|