Gunnar Björling

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gunnar Björling
Gunnar Björling 1960.
Gunnar Björling 1960.
Syntynyt 31. toukokuuta 1887
Helsinki
Kuollut 11. heinäkuuta 1960 (73 vuotta)
Helsinki
Ammatit kirjailija
Kansalaisuus suomalainen
Äidinkieli ruotsi
Esikoisteos Vilande dag (1922)
Tuotannon kieli ruotsi
Nimikirjoitus Allekirjoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gunnar Olof Björling (31. toukokuuta 1887 Helsinki11. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija. Hän oli 1920-luvun suomenruotsalaisen runouden keskushahmoja Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen ja Rabbe Enckellin ohella.

Runoissaan ja aforismeissaan Björling edustaa henkisen valppauden ja jäntevyyden vaatimusta. Vapaarytmisissä, usein lyhyissä runoissaan hän mielellään jättää lauseet kesken tähdentääkseen runon ”avointa” luonnetta. Yksi hänen runoutensa kantavia voimia on eettinen ajattelu. Toinen on länsi-itämaiseen perinteeseen yhtyvä näkemys ilmiöitten ykseydestä elämän tapahtumissa, hetkestä hetkeen. Joskus hänen runonsa jäävät salakieleksi, mikä on antanut hänelle vaikeatajuisen runoilijan maineen.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?

Björling asui Helsingin Kaivopuistossa vaatimattomassa saunasta kunnostetussa asunnossa. Asunto tuhoutui jatkosodan lopulla pommituksissa, ja samalla tuhoutui kaikki Björlingin kirjallinen aineisto ja arkisto. Myöhempi aineisto on taltioituna Åbo Akademin kirjastossa.[2]

Björling oli avoimesti homoseksuaali, mikä ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta syrjintää ja väheksyntää. Harri Nordell kirjoittaa: ”– – pilkka oli säälimätöntä, eikä päivänkritiikki, jos sitä edes oli, suostunut ymmärtämään täysin omalakisen, dadaistisen ja ekspressionistisen Björlingin runouden arvoa.” Pilkkaajiin kuului aikakauden vaikutusvaltainen kriitikko Hagar Olssonkin.[2]

Poliittisilta näkökannoiltaan Björling oli alkuun sosialidemokraatti mutta kääntyi valkoiseksi sisällissodan aikana. Hänen osuuttaan Algot Untolan eli Maiju Lassilan kuolemaan on pohdittu, sillä hän oli vapaaehtoisena vartijana aluksella, jolla Untola vietiin Suomenlinnaan teloitettavaksi.[2]

Ensiesiintymisensä runoilijana Björling teki 35-vuotiaana kokoelmalla Vilande dag (1922). Sitä oli edeltänyt monivuotinen opiskeluvaihe, ja siinä näkyi tekijän suuntautuminen eettisiin ja filosofisiin elämänongelmiin. 1930-luvun alussa hän joutui itse kustantamaan nousukautensa viisi suurta kokoelmaa. Björlingiä on kutsuttu aikanaan myös Pohjolan ainoaksi dadaistiksi, mihin antoi aihetta kokoelma Kiri-ra! (1930).[3] Björling ja Rabbe Enckell olivat Peter Sandelinin esikuvia.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilande dag (1922)
  • Korset och löftet (1925)
  • Quosego (1928–1929)
  • Kiri-ra! (1930)
  • Solgrönt (1933)
  • Fågel badar snart i vattnen (1934)
  • Att syndens blåa nagel (1936)
  • Där jag vet att du (1938)
  • Det oomvända anletet (1939)
  • Angelägenhet (1940)
  • Ohjälpligheten (1943)
  • O finns en dag (1944)
  • Ord och att ej annat (1945)
  • Luft är och ett ljus (1945)
  • Ohört blott (1948)
  • Vårt kattliv timmar (1949)
  • Ett blyertsstreck (1951)
  • Som alla dar (1953)
  • Att i sitt öga (1954)
  • Du går de ord (1955)
  • Allt vill jag fatta i min hand (julkaistu postuumisti 1974)

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomas Anhavan suomennoksia on kokoelmissa:

  • Kosmos valmiiksi kirjoitettu: Valitut runot. Suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00043-8.
  • Mahdollisen valtakunta: Mietelmiä ja merkintöjä vuosilta 1922–1951. Valikoinut ja suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05566-6.

Ainoa kokonaisena suomennettu kokoelma:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja osa 1. Helsinki: Otava, 1960.
  • Carpelan, Bo: kirjailijan esittely ja analyysi teoksessa Gunnar Björling: Kosmos valmiiksi kirjoitettu: Valitut runot. Suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00043-8.
  • Ekman, Michel: Björling, Gunnar (1887–1960). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.2.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.10.2014.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gunnar Björling: modernisten med ett eget språk 17.5.2011. Svenska Yle. Viitattu 30.10.2014. (ruotsiksi)
  2. a b c Nordell, Harri: Ja että kaikki on toden hyrrässä. 22.3.2015. Turun Sanomat. Viitattu 12.7.2015.
  3. Karjalainen, Jussi: Merkintöjä valkeasta kaupungista. TV-maailma 44/2011, s. 25.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carpelan, Bo: Studier i Gunnar Björlings diktning 1922–1933. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto.) Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 377. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1960. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]