Rabbe Enckell

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rabbe Enckell vuonna 1954.

Rabbe Arnfinn Enckell (3. maaliskuuta 1903 Tammela17. kesäkuuta 1974 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija ja runoilija. Hän kuului Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen ja Gunnar Björlingin ohella suomenruotsalaisen modernismin kärkinimiin. Hänen tuotantonsa heijastelee paitsi hänen elämänvaiheitaan myös yhteiskunnan murroksia.[1]

Rabbe Enckell valmistui ylioppilaaksi Svenska normallyceumista ja opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä maalaustaidetta Marcus Collinin maalauskoulussa. Hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Dikter vuonna 1923 ja järjesti seuraavana vuonna ensimmäisen taidenäyttelynsä. Vuosikymmenen lopulla hän liittyi Quosego-ryhmittymään, joka oli kiinnostunut kansainvälisistä kirjallisista ilmiöistä sekä Sigmund Freudin kehittämästä psykoanalyysista. Hän matkusteli paljon, muun muassa Ranskassa ja Italiassa. Hänen tyylinsä alkoi kehittyä 1930-luvulla kokeellisuudesta kohti klassisempaa ilmaisua. Enckellin runot käsittelivät luontoa ja ihmiskohtaloa, ja hän tarkasteli näytelmissään myös antiikin myyttejä (Orfeus ja Eurydike, 1938; Agamemnon, 1949).

Enckellin edustamaa ajatonta klassillisuutta ja yksilöllisyyttä alettiin vastustaa 1960-luvun lopulla mustavalkoisen politisoitumisen aikana. Vasemmistolaisnuorten arvosteluissa häntä pidettiin konservatiivisena ja porvarillisena jäänteenä, josta oli päästävä pian eroon.

Kaikkiaan Enckell julkaisi yli 40 kirjallista teosta, ja hän kirjoitti tutkielmia myös kirjallisuudenteoriasta. Hän sai kunniatohtorin arvon Helsingin yliopistosta vuonna 1960 ja Uppsalan yliopistosta 1963 ja taiteen akateemikon arvonimen vuonna 1972. Hän kuoli syöpään vuonna 1974.

Enckellin vanhemmat olivat professori Karl Enckell (1853-1937) ja Vesta Charlotta Edgren (k. 1947) ja hänen veljiään olivat kirjailija ja kirjallisuudentutkija Olof Enckell (1900–1989) sekä taidemaalari Torger Enckell (1901–1991). Rabbe Enckell oli kolmesti naimisissa (Heidi Runeberg, Alice Kaira, Aina Erikson). Hänen poikansa psykiatri ja kirjailija Mikael Enckell on julkaissut kolmiosaisen elämäkerran isästään Rabbe Enckellistä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dikter (Runoja, 1923)
  • Flöjtblåsarlyckan (Huilunsoittajaonni, runoja, 1925)
  • Tillblivelse (novelleja, 1929)
  • Ljusdunkel (novelleja, 1930),
  • Ett porträtt (novelleja, 1931)
  • Vårens cistern (Kevään sammio, runoja,1931)
  • Landskapet med den dubbla skuggan (Kaksoisvarjomaisema, runoja, 1933)
  • Tonbrädet (Ksylofoni, runoja, 1935)
  • Herrar till natt och dag (novelleja, 1937).
  • Lutad över brunnen (Kaivon ylle kumartunut, runoja, 1942)
  • Andedräkt av koppar (Vaskihengitystä, runoja, 1947),
  • Sett och återbördat (1950)
  • Essay om livets framfart (Esseekokoelma, 1961)
  • Det är dags (1965)
  • Flyende spegel (1974),
  • Hiljaisuuden varjo: Runoja vuosilta 1923–1974. Suomentanut Tuomas Anhava. Toimittaneet Helena ja Jaakko Anhava. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19324-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannula, Mika: ”Enckell, Rabbe (1903–1974)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 577–578. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enckell, Mikael: Isäni Rabbe Enckell 1903–1937: elämäkerrallinen tutkielma. Suomentanut Kyllikki Villa. Recallmed, Klaukkala 1992. ISBN 951-9221-44-1
  • Enckell, Mikael: Menetyksen voima: isäni Rabbe Enckell 1937–1950. Suomentanut Kyllikki Villa. Recallmed, Klaukkala 1994. ISBN 951-9221-56-5
  • Enckell, Mikael: Aukko katossa: isäni Rabbe Enckell 1951–1974. Suomentanut Kyllikki Villa. Recallmed, Klaukkala 1997. ISBN 951-9221-87-5

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enckell, Rabbe hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.