Martti Suosalo
| Martti Juhani Suosalo | |
|---|---|
 Martti Suosalo syyskuussa 2012. |
|
| Syntymäaika | 19. heinäkuuta 1962 |
| Syntymäpaikka | Oulu |
| Aktiivisena | 1984– |
| Merkittävät roolit | Aapo (Seitsemän veljestä) Arvi Huhtala (Talvisota) Pekka (Kivenpyörittäjän kylä) Jevgeni Peippo (Team Ahma) Reino Helismaa (Kulkuri ja joutsen) Kari Hotakainen (Klassikko) Irwin Goodman (Rentun ruusu) Jean Sibelius (Sibelius) Lennart Lindberg (Risto Räppääjä–elokuvat) Reka Sundström (Alamaailma-trilogia: Vanki) Teppo Korhonen (Tappajan näköinen mies) |
| Puoliso | Virpi Suutari |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Palkinnot | |
|
Parhaan miespääosan Jussi (1999), (2001) |
|
Martti Juhani Suosalo (s. 19. heinäkuuta 1962 Oulu) on suomalainen näyttelijä, joka on esiintynyt useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Häntä pidetään lahjakkaana muuntautujana, joka on esittänyt uskottavasti useita tunnettuja suomalaisia kulttuurihahmoja, kuten Reino Helismaata, Jean Sibeliusta, Irwin Goodmania ja Kari Hotakaista.
Suosalo kävi Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan kaudella. Suosalo pääsi kouluun kolmannella yrittämällä ja on arvioinut, että ei olisi koskaan päässyt kouluun opiskelemaan ilman Turkkaa. [1]
Suuren yleisön tietoisuuteen Suosalo tuli kun hän näytteli Aapoa Turkan ohjaamassa televisiosarjassa Seitsemän veljestä. Myöhemmin Suosalo vaikutti osana Ryhmäteatterin näyttelijäkaartia. Nykyisin hän kuuluu Helsingin Kaupunginteatterin henkilökuntaan.[2]
Suosalo on voittanut kolme Jussi-palkintoa: paras miessivuosa (Palkkasoturi), paras miespääosa (Kulkuri ja joutsen) ja paras miespääosa (Rentun ruusu) ja myös yksi vuoden suosikkinäyttelijän palkinto Thalia-gaalassa vuonna 2011. Vuonna 2012 Suosalo palkittiin Parhaan miesnäyttelijän Kultaisella Venlalla[3], vuonna 2014 hän sai Oulun OP:n myöntämän Taitaja-stipendin. Vuonna 2016 hän sai Pro Finlandia -mitalin[4].
Suosalo on myös laulanut sekä elokuvissaan että itse sanoitettuja Jacques Brel -tulkintoja Pekka Tegelmanin kanssa.[5]
Martti Suosalon puoliso on dokumenttiohjaaja Virpi Suutari.[3] Suosalon tytär Siiri on esiintynyt isänsä kanssa elokuvassa Kalteva torni.[6]
Sisällysluettelo
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Sarja |
|---|---|
| 1984 | Lapsilta kielletty |
| 1986 | Fakta homma |
| 1989 | Seitsemän veljestä |
| 1990 | Valehtelu virkistää |
| Kellarikaarti | |
| 1991 | Matkalaukkukostaja |
| Nyhjää tyhjästä | |
| 1991–1999 | Isänmaan kaikuja |
| 1993 | Hobitit |
| Hunajan maku | |
| 1994 | Milkshake |
| Napaseutu | |
| Pudonneita | |
| 1995 | Rakkauden jano |
| 1996 | Ilman kavaluutta |
| Akkaa päälle | |
| 1998–1999 | Team Ahma |
| 1999–2000 | Kaverille ei jätetä |
| 1999 | Ansa ja Oiva |
| 2000 | Raid |
| 2001 | Operaatio Interheil |
| 2002 | Jurismia! |
| Tummien vesien tulkit | |
| 2004 | Sairaskertomuksia |
| 2006 | Uudisraivaaja |
| Studio Impossible | |
| Ilonen talo | |
| Rikospoliisi ei laula | |
| Jumalan kaikki oikut | |
| 2008 | Katso ihmistä |
| 2009 | Nytkös |
| 2010 | Alamaailma-trilogia: Vanki |
| 2011 | Tappajan näköinen mies |
| 2012 | Putous |
| 2015 | Punainen kolmio |
Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martti Suosalo Elonetissä
- Martti Suosalo Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- YLE Elävä arkisto: Martti Suosalon haastattelu 2006
- YLE Elävä arkisto, Taiteilijaelämää: Martti Suosalo 2007
- Muistikuvia Jukka Puotila: Martti Suosalo
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pelottava totuus näkyi Jouko Turkasta jo naamasta Ilta-Sanomat. 23.2.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 23.2.2016.
- ↑ Pääosanäyttelijät Artistafilms. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ a b Näyttelijä kiertyy vaikka pullonkorkiksi Yle Uutiset. 22.2.2012. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksestä ritarikunnat.fi. Viitattu 22.7.2017.
- ↑ Martti Suosalo ja Pekka Tegelman Manari. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Kujanpää, Kaisa: Kalteva torni vie häilyvään mieleen Turun Sanomat. 4.5.2006. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ http://yle.multiedition.fi/1Yle_ilman_alatekstia/uutiskirje/2013/Laatudraamaa_Pirunpelto_tiedote.php?_nlid=667797
