Martti Suosalo
| Martti Suosalo | |
|---|---|
 Suosalo Kirjan aika -festivaalilla Hämeenlinnassa syyskuussa 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Martti Juhani Suosalo |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1962 Oulu |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Virpi Suutari ( 1998)[1] |
| Lapset | 3 |
| Sukulaiset |
Martti Suosalo (isoisä) Kalle Suosalo (isoisän isä) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1984– |
| Merkittävät roolit | |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Martti Juhani Suosalo (s. 19. heinäkuuta 1962 Oulu)[2] on suomalainen näyttelijä, joka on esiintynyt useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Häntä pidetään lahjakkaana muuntautujana, joka on esittänyt tunnettuja suomalaisia kulttuurihahmoja, kuten Reino Helismaata, Jean Sibeliusta, Irwin Goodmania ja Kari Hotakaista.
Suosalosta ilmestyi huhtikuussa 2022 WSOY:n kustantama Johanna Venhon kirjoittama kirja Martti Suosalon tähänastinen elämä.[3]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosalon isoisä oli vuonna 1954 kuollut näyttelijä ja teatterinjohtaja Martti Suosalo, jonka mukaan hänet myös nimettiin, ja isoisän isä kansanedustaja Kalle Suosalo.[4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosalo kävi Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan kaudella. Suosalo pääsi kouluun kolmannella yrittämällä ja on arvioinut, että ei olisi koskaan päässyt kouluun opiskelemaan ilman Turkkaa.[5]
Suuren yleisön tietoisuuteen Suosalo tuli kun hän näytteli Aapoa Turkan ohjaamassa televisiosarjassa Seitsemän veljestä. Myöhemmin Suosalo vaikutti osana Ryhmäteatterin näyttelijäkaartia. Hän kuuluu Helsingin Kaupunginteatterin henkilökuntaan.[6]
Suosalo on myös laulanut sekä elokuvissaan että itse sanoitettuja Jacques Brel -tulkintoja Pekka Tegelmanin kanssa.[7]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosalo on voittanut kolme Jussi-palkintoa: paras miessivuosa elokuvasta Palkkasoturi, paras miespääosa Kulkuri ja joutsen ja paras miespääosa Rentun ruusu ja myös yksi vuoden suosikkinäyttelijän palkinto Thalia-gaalassa vuonna 2011. Vuonna 2012 Suosalo palkittiin parhaan miesnäyttelijän Kultaisella Venlalla[8], vuonna 2014 hän sai Oulun OP:n myöntämän Taitaja-stipendin. Vuonna 2016 hän sai Pro Finlandia -mitalin[9] ja hänet palkittiin vuonna 2020 Britannian televisio- ja elokuvataiteiden akatemian BAFTA Games Awards -gaalassa parhaasta sivuosasta videopelissä Control.[10]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Martti Suosalon aviopuoliso on dokumenttiohjaaja Virpi Suutari.[8] Heillä on poika Iivari sekä tyttäret Siiri ja Aino.[1] Suosalon tytär Siiri Suosalo on esiintynyt isänsä kanssa elokuvassa Kalteva torni.[11]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Martti Suosalon filmografia ja esiintymiset
- Ääninäyttelijänä
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Martti Suosalo Elonetissä
- Lindfors, Jukka: Kaltevan tornin Martti Suosalo (haastattelu) Yle Elävä arkisto. 23.1.2007 (päivitetty 17.7.2018).
- Taiteilijaelämää: Martti Suosalo Yle Elävä arkisto. 4.10.2007 (päivitetty 17.7.2018).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sillanpää, Anna: Martti Suosalo: "Ilman Virpiä ja lapsia en edes osaisi näytellä rakkautta" Kodin Kuvalehti. 31.7.2015. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 889. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Martti Suosalo kertoo, miksi lopetti elokuvissa näyttelemisen: ”En tarvitse erityiskohtelua” www.iltalehti.fi. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Martti Suosalo näyttelee pappansa kaveria Ilta-Sanomat. 11.11.2017. Helsinki: Sanoma. Viitattu 22.2.2018.
- ↑ Paavilainen, Kaisa: Pelottava totuus näkyi Jouko Turkasta jo naamasta Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2016.
- ↑ Pääosanäyttelijät Artista Filmi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Martti Suosalo ja Pekka Tegelman Manari. Viitattu 3.9.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Antikainen, Hillevi: Näyttelijä kiertyy vaikka pullonkorkiksi Yle Uutiset. 22.2.2012, päivitetty 9.6.2012. Yleisradio. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945–2021 (6.12.2016) Ritarikunnat. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Arvekari, Ville: Martti Suosalolle Britannian akatemian BAFTA-palkinto sivuroolistaan Control-pelissä Pelaaja. 2.4.2020. Helsinki: H-Town. Viitattu 2.4.2020.
- ↑ Kujanpää, Kaisa: Kalteva torni vie häilyvään mieleen Turun Sanomat. 4.5.2006. Turku: TS-Yhtymä. Viitattu 3.9.2012.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johanna Venho, Martti Suosalon tähänastinen elämä, Helsinki: WSOY 2022 ISBN 978-951-0-45524-1
| |||||||||||||||||
|