Siirry sisältöön

Martti Suosalo

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1962 syntynyttä näyttelijää. Vuosina 1902–1954 eläneestä saman nimisestä näyttelijästä ja teatterinjohtajasta kerrotaan sivulla Martti Suosalo (teatterinjohtaja).
Martti Suosalo
Suosalo Kirjan aika -festivaalilla Hämeen­linnassa syys­kuussa 2012.
Suosalo Kirjan aika -festivaalilla Hämeen­linnassa syys­kuussa 2012.
Henkilötiedot
Koko nimi Martti Juhani Suosalo
Syntynyt19. heinäkuuta 1962 (ikä 63)
Oulu
Ammatti näyttelijä
Puoliso Virpi Suutari (vih. 1998)
Lapset 3
Sukulaiset Martti Suosalo (iso­isä)
Kalle Suosalo (iso­isän isä)
Näyttelijä
Aktiivisena 1984–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Martti Juhani Suosalo (s. 19. heinäkuuta 1962 Oulu)[1] on suomalainen näyttelijä. Hän on esiintynyt useissa suomalaisissa teatterituotannoissa, elo­kuvissa ja televisio­sarjoissa. Häntä pidetään lahjakkaana muuntautujana, joka on näytellyt tunnettuja suomalaisia kulttuuri­hahmoja, kuten Reino Helismaata, Jean Sibeliusta, Irwin Goodmania ja Kari Hotakaista.

Suosalosta ilmestyi huhtikuussa 2022 WSOY:n kustantama Johanna Venhon kirjoittama kirja Martti Suosalon tähänastinen elämä.[2]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suo­salon iso­isä oli vuonna 1954 kuollut näyttelijä ja teatterin­johtaja Martti Suo­salo, jonka mukaan hänet myös nimettiin, ja iso­isän isä kansan­edustaja Kalle Suosalo.[3]

Suosalo vietti suurimman osan 1970-luvustaan Turussa. Perhe nousi keskiluokkaan ja eli Mälikkälässä. Turun murteen Suosalo oppi pikaisesti, puheenparret ja rytmi tarttuivat häneen nopeasti.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suo­salo pääsi kolmannella yrittämällä Teatteri­korkea­kouluun vuonna 1983. Tuolloin vuosina 1982–1985 Teatterikorkeakoulun rehtorina toimi Jouko Turkka.[5] Suosalo on arvioinut, että ei olisi koskaan päässyt kouluun opiskelemaan ilman Turkkaa.[6] Suosalo valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1987.[7] Hän mainitsi Turkan kenties parhaaksi ohjaukseksi Tuhat ja yksi yötä, jossa hänellä oli pienenä puheroolina Simpan osa.[8] Turkkaa Suosalo ei pitänyt helppona opettajana. Tämä piti suosikkeja, joita hän kehui, mutta saattoi toisaalta painaa alas milloin tahansa.[9] Suosalo teki Turkan ohjauksessa lähinnä sivurooleja, esimerkiksi Hamletin pääosassa oli Tero Jartti. Hän ei koskaan päästänyt Turkkaa liian liki.[10]

Ryhmäteatterissa Suosalo oli vierailijana vuosina 1988–1994.[11] Hän sai Ryhmäteatterista soiton, sillä Matti Pellonpää oli estynyt näyttelemään pääroolia Bilbo Reppulia näytelmässä Taru Sormusten herrasta. Toisen pääroolin näytteli Taneli Mäkelä. Ryhmäteatterissa Suosalo oivalsi, että ideat eivät olleet kenenkään omia, ne käytettiin mihin ne parhaiten istuivat.[12] Suosalo luonnehti Ryhmäteatteria toiseksi teatterikorkeakoulukseen, jossa ”kaikki tekivät kaikkea”. Yhteisöllisyys ja ammattitaito olivat alati läsnä.[13]

Ryhmäteatterin vuosina Suosalolle sattui merkillinen kokemus. Christianiassa hän koki liikennevalojen liukuvan itseään kohti ja alkoi nähdä vähäisimmätkin yksityiskohdat, kuten puiden lehdet erikseen. Suomeen palattuaan kohtaukset jatkuivat aika ajoin. Elettiin Scapinin vehkeiden aikaa kesällä 1990.[14]

Pekka Lehdon Kaivo-elokuvaa kuvattiin kesällä 1991. Suosalo nautti hyvää palkkaa, 3 000 markkaa päivältä, vaikka hän lähinnä purjehti Tukholman edustalla ja nautti auringosta. Nuorena raha ei juurikaan merkinnyt hänelle.[15] Apila (1992) oli Suosalolle merkittävä näytelmä, sillä se oli vakava teos kaiken komedian jälkeen, ja se vaikutti niin yleisöön kuin näyttelijöihinkin.[16] Nummisuutareiden (1993) Esko oli Suosalolle myös merkittävä. Hän alkoi rakentaa Eskoaan omista tunteistaan. Suosalo sattui näkemään lapsen Suomenlinnan Yläkerholla ja otti idean Eskon humalakohtaukseen tältä: hänellä oli haarapussi, jota hän heilautti mojovalla kaarella, jolloin se kietoutui hänen ympärilleen ja hän jatkoi pyörimistään.[17]

Marie Jonesin Kiviä taskussa -näytelmässä (2002) Suosalolla oli peräti kahdeksan roolia. Tarkoitus oli tehdä ”maailmanluokan komediaa” ja mukana oli Mika Nuojua, jolla oli niin ikään useita rooleja. Yleisö piti näytelmästä ja salit olivat täynnä. Kiviä taskussa on esitetty erittäin pitkään: syksyyn 2021 tultaessa jopa 850 kertaa.[18] Kiviä taskussa oli näytelty yli 260 000 katsojalle vuoteen 2023 tultaessa.[19]

»Näyttelijäntyöhön vaikuttaa koko eletty elämä.»
(Martti Suosalo. Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 418)

Cabaret’n (2000) ensi-illassa Helsingin kaupunginteatterissa Suosalolle sattui virhe: hän antoi ärtymyksen näkyä ulospäin, vaikka se ei kuulunut lainkaan rooliin. Hänen suustaan pääsi sanoja, jotka puuttuivat tekstistä. Ärtymys johti siihen, että näyttelijän oli pakko ottaa sana omaan haltuun, ja se oli ikään kuin kosto jollekin. Sitä kenelle se oli kosto, Suosalo ei tiennyt.[20]

Suosalo palasi Ryhmäteatteriin 40-vuotisjuhlavuonna 2007, jolloin näytelmänä oli Saatana saapuu Moskovaan. Hän näytteli Mestaria ja Jeshuaa. Vesa Vierikko teki Saatanan roolin. Paria vuotta myöhemmin näyteltiin Päällystakki, jossa Suosalon roolina oli rahaongelmiin joutunut Akaki Akakijevitš. Kappale oli sijoitettu Suomeen ja se käsitteli työelämän heikkenemistä ja kansainvälisen talouden alati omituisempia käänteitä. Näytelmä sai eräänlaisen jatkon vuonna 2011, kun Ryhmäteatterissa esitettiin Jatkuvaa kasvua. Suosalon rooli oli työttömäksi joutuva insinööri Alapylpyrä, sen koommin hän ei ole näytellyt Ryhmäteatterissa.[21]

Huomenna hän tulee -näytelmän (2021) Samuel Beckett on kirjoittanut tarkkaan. Suosalo pani merkille, että hänen oli vaikea päästä samaan näytelmään Mika Nuojuan kanssa. Hän huomasi Nuojuan tyylin erilaiseksi kuin omansa, ja otti aikansa ennen kuin he olivat samassa näytelmässä. Beckett oli kirjoittanut jopa vaatteet tragikomediaansa.[22]

»Mika [Nuojua] on luonteeltaan ehdoton, mutta tietää, että minun kanssani hänen ei tarvitse olla ehdoton.»
(Martti Suosalo. Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 441)

Korona aikaan Kiviä taskussa näyteltiin yleisölle, jota ei ollut runsaasti. Toinen näytelmä oli Turvamies (2021), joka esitettiin striimauksena. Suosalo oli selvittänyt Helsingin kaupunginteatterille, että he saisivat tuloista siivun ja Suosalo kumppaneineen saisi normaalin esiintymiskorvauksen.[23]

Sirkus Suosalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Nuorisoteatterin ajoista lähtien Suosalo kuvitteli itsensä kiertueelle sirkusteltan kanssa[24][25]. Vuonna 2023 hän viimein teetti itselleen teltan[24]. Halkaisijaltaan 17-metrinen, 300 hengen sirkusteltta teetettiin Keuruulla, Suomen ainoassa kangastelttatehtaassa[26][24]. Telttakangas tuotiin Englannista[27]. Telttaa varten kunnostettiin Sirkus Apollon vanha nouseva katsomo[28][24]. Teatteri Sirkus Suosalon ensimmäinen kiertue Kiertävät komeljanttarit! käynnistyi Helsingistä elokuussa 2023[28]. Avajaiskiertueen esityksiä olivat näytelmä Huomenna hän tulee, monologi Palvelija, konsertti Brel, Suosalo, Tegelman, sekä näytelmä Kiviä taskussa, jota Suosalo ja Mika Nuojua ovat esittäneet yhdessä vuodesta 2002 lähtien[29]. Suosalo on kertonut haluavansa pystyttää telttansa yllättäviin paikkoihin, sinnekin missä ei muuten pääse kokemaan teatteria.[29]

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosalo on tehnyt useita elokuvarooleja. Erääseen aikaan hän teki mieluummin teatterirooleja kuin elokuvia, kunnes vastaan tuli Suomen hauskin mies -elokuva (2018) ja Toivo Parikan rooli. Häntä oli alkanut kyllästyttää tapa, ettei hän ole vain ”nukke”, jota siirrellään yhdestä paikasta toiseen paikkaan. Näyttelijä saa siten hyvin vaatimattoman leikkikentän. Hän oppi nuoremmilta näyttelijöiltä runsaasti, kuten Paavo Kinnuselta tajuttuaan että tämä ei yrittänyt näytellä. Wikipediassa on kirjoitettu, että Suosalolle on myönnetty kolme palkintoa, mutta se ei riitä suurten miesten näyttelemiseen. Siinä Suosalon roolin ydin.[30]

Suuren yleisön tietoisuuteen Suosalo tuli kun hän näytteli Aapoa Turkan ohjaamassa televisio­sarjassa Seitsemän veljestä. Myöhemmin Suosalo vaikutti osana Ryhmäteatterin näyttelijä­kaartia. Hän kuuluu Helsingin kaupunginteatterin henkilö­kuntaan.[31]

Suo­salo on myös laulanut sekä elo­kuvissaan että itse sanoitettuja Jacques Brel -tulkintoja Pekka Tegel­manin kanssa.[32]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suo­salo on voittanut kolme Jussi-palkintoa: paras mies­sivu­osa elo­kuvasta Palkka­soturi, paras mies­pää­osa Kulkuri ja joutsen ja paras mies­pää­osa Rentun ruusu ja myös yksi vuoden suosikki­näyttelijän palkinto Thalia-gaalassa vuonna 2011. Vuonna 2012 Suo­salo palkittiin parhaan mies­näyttelijän Kultaisella Venlalla[33], vuonna 2014 hän sai Oulun OP:n myöntämän Taitaja-stipendin. Vuonna 2016 hän sai Pro Finlandia -mitalin[34] ja hänet palkittiin vuonna 2020 Britannian televisio- ja elo­kuva­taiteiden akatemian BAFTA Games Awards -gaalassa parhaasta sivu­osasta video­pelissä Control.[35]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Suosalon aviopuoliso on dokumentti­ohjaaja Virpi Suutari.[33] Heillä on poika Iivari Suosalo sekä kaksi tytärtä.[36] Tytär Siiri Suo­salo on esiintynyt isänsä kanssa elo­kuvassa Kalteva torni.[37]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Martti Suosalon filmografia ja esiintymiset
Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 889. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ Koste, Henna: Martti Suosalo kertoo, miksi lopetti elokuvissa näyttelemisen: ”En tarvitse erityiskohtelua” Iltalehti. 26.5.2022. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 26.5.2022.
  3. ↑ Kolsi, Eeva-Kaarina: Martti Suosalo näyttelee pappansa kaveria Ilta-Sanomat. 11.11.2017. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 22.2.2018.
  4. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 98, s. 107
  5. ↑ Tani, Iida: Uutuuskirja: Martti Suosalo näytteli opiskeluaikoina ”jumalaisen kauniiden” kollegoiden kanssa – pian arkaluontoinen seuraus näkyi koko yleisölle Ilta-Sanomat. 26.4.2022. Viitattu 23.1.2023.
  6. ↑ Paavilainen, Kaisa: Pelottava totuus näkyi Jouko Turkasta jo naamasta Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2016.
  7. ↑ Taiteilijaelämää: Martti Suosalo Yle Elävä arkisto. 4.10.2007 (päivitetty 17.7.2018). Yleisradio Oy. Viitattu 23.1.2023.
  8. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 163
  9. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 179
  10. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 203, s. 209
  11. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 275
  12. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 251
  13. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 275
  14. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 281–283
  15. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 293–295
  16. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 304
  17. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 320–321
  18. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 404–408
  19. ↑ Esitys: Kiviä taskussa ILONA-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 1.11.2025.
  20. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 431
  21. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 438–439
  22. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 441–443
  23. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 475–477
  24. ↑ a b c d Martti Suosalo loi kiertävän teatterin, jolle piti löytää täydellinen teltta – Lähdimme mukaan hakureissulle www.apu.fi. 14.6.2023. Viitattu 10.11.2023.
  25. ↑ katso Teksti: Sari Nurmo | Kuvat: Kai Joronen, Helsingin kaupunginteatteri / Tapio Vanhatalo ja Aurora Studios: Näyttelijä Martti Suosalon rohkea kulttuuriteko: "Kierrän maata ekologisen teatteriteltan kanssa" | Seiska Seiska.fi. 17.4.2023. Viitattu 10.11.2023.
  26. ↑ Näyttelijä Martti Suosalon lapsuudessa haisi mätä kananmuna ja sellu, nyt hän toi pitkäaikaisen haaveensa samaan lähiöön Yle Uutiset. 3.9.2023. Viitattu 10.11.2023.
  27. ↑ Emilia Saloranta: Martti Suosalo kehitti yllättävän 50-vuotissuunnitelman: "Riippuu mitä lääkkeitä keksivät" Anna.fi. 7.10.2022. Viitattu 10.11.2023.
  28. ↑ a b Teatteri | Martti Suosalon haave sirkustelttateatterista toteutuu Helsingin Sanomat. 17.4.2023. Viitattu 10.11.2023.
  29. ↑ a b Kirsti Vuorela: Martti Suosalon telttateatteri kurvaa Kangasniemelle elokuussa – Esityksiin ei tällä hetkellä ole saatavilla lippuja Länsi-Savo. 28.4.2023. Viitattu 10.11.2023.
  30. ↑ Martti Suosalon tähänastinen elämä, s. 451–453
  31. ↑ Pää­osa­näyttelijät Artista Filmi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 3.9.2012.
  32. ↑ Martti Suo­salo ja Pekka Tegel­man. Manari. Arkistoitu 18.7.2012. Viitattu 3.9.2012.
  33. ↑ a b Antikainen, Hillevi: Näyttelijä kiertyy vaikka pullon­korkiksi Yle Uutiset. 22.2.2012 (päivitetty 9.6.2012). Viitattu 8.2.2022.
  34. ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945–2021 (6.12.2016) Ritari­kunnat. Viitattu 8.2.2022.
  35. ↑ Arve­kari, Ville: Martti Suo­salolle Britannian akatemian BAFTA-palkinto sivu­roolistaan Control-pelissä Pelaaja. 2.4.2020. Helsinki: H-Town. Viitattu 2.4.2020.
  36. ↑ Sillanpää, Anna: Martti Suosalo: "Ilman Virpiä ja lapsia en edes osaisi näytellä rakkautta" Kodin Kuvalehti. 31.7.2015. Viitattu 14.3.2022.
  37. ↑ Kujan­pää, Kaisa: Kalteva torni vie häilyvään mieleen Turun Sanomat. 4.5.2006. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 3.9.2012.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martti_Suosalo&oldid=23656087”