Petri Poikolainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Petri Poikolainen (s. 1975 Pieksämäki) on suomalainen näyttelijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000[1] ja työskenteli näyttelijänä kahdeksan vuotta ennen sairastumistaan.[2] Hän on näytellyt muun muassa Seinäjoen kaupunginteatterissa, Eurooppa Neljä -teatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.[1]

Poikolainen sairastaa MS-tautia ja on sokeutunut. Hänen viimeiseksi teatterityökseen jäi Pirkan rooli Helsingin kaupunginteatterissa vuosina 2010–2011 esitetyssä näytelmässä Eila, Rampe ja palvattu onni.[1]

Poikolainen näyttelee pääosaa Teemu Nikin elokuvassa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021), joka kertoo MS-tautia sairastavasta miehestä. Tarina ei kerro Poikolaisesta vaan on fiktiivinen.[1] Elokuva palkittiin vuonna 2021 Venetsian elokuvajuhlien Orizzonti Extra -palkinnolla, jonka voittajan valitsi yleisö.[3][4]

Poikolainen voitti elokuvasta parhaan miespääosan Jussi-palkinnon vuonna 2022.[5] Poikolaisen Jussi-palkinto oli viimeisiä näyttelijöille jaettuja sukupuolitettuja Jussi-palkintoja. Filmiaura luopui 2022 Jussi-gaalan jälkeen näyttelijäpalkintojen nais-mies-jaottelusta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Riitta Koivuranta: Vielä muutama vuosi sitten Petri Poikolainen näytteli Kaupunginteatterissa (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 25.12.2019. Viitattu 25.12.2019.
  2. Marja Pentikäinen: Pet­ri Poi­ko­lai­nen hy­väk­syi uu­den mi­nän­sä Näkövammaisten Airut. 1.2.2016. Viitattu 25.12.2019.
  3. Sanna Vilkman, MS-tauti vei näyttelijä Petri Poikolaiselta työn, näön ja liikuntakyvyn, Yle.fi, uutiset, viitattu 29.8.2021
  4. Biennale Cinema 2021 | Official awards of the 78th Venice Film Festival La Biennale di Venezia. 11.9.2021. Viitattu 12.9.2021. (englanniksi)
  5. Hytti nro 6 ylivoimainen Jussi-voittaja, ja sokea näyttelijä piti liikuttavan puheen – tässä elokuvagaalan kaikki palkinnot Ilta-Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 6.5.2022.
  6. Elokuvat | Näyttelijät tyytyväisiä Jussi-palkintojen sukupuolettomuuteen: ”Virkistävää, että aletaan elää 2020-lukua”, sanoo Elina Knihtilä Helsingin Sanomat. 11.4.2022. Viitattu 29.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]