Kulkuri ja joutsen (elokuva)
| Kulkuri ja Joutsen | |
|---|---|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Timo Koivusalo |
| Käsikirjoittaja |
Timo Koivusalo Juha Numminen |
| Tuottaja | Timo Koivusalo |
| Säveltäjä |
Timo Koivusalo Jaakko Salo |
| Kuvaaja | Timo Heinänen |
| Leikkaaja | Timo Koivusalo |
| Lavastaja | Arto Asunmaa |
| Pääosat |
Tapio Liinoja Martti Suosalo Heikki Nousiainen Pertti Koivula |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Artista Filmi |
| Ensi-ilta | 19. helmikuuta 1999 |
| Kesto | 117 min[1] |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 4 831 427 mk |
| Katsojat | 232 100 (teatterilevityksessä) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kulkuri ja joutsen on vuonna 1999 ensi-iltansa saanut Timo Koivusalon ohjaama elokuva. Käsikirjoituksen hän laati yhdessä Juha Nummisen kanssa.
Elokuva on episodimainen kertomus Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan kiertue-elämästä 1949–1965. Se perustuu Koivusalon lähes viisi vuotta kestäneeseen tutkimustyöhön, jonka aikana hän paneutui näiden kansanviihdyttäjien elämään ja uraan hyvin syvällisesti. Hän sai myös sekä Helismaan että Rautavaaran perikuntien täyden tuen hankkeelleen.[2]
Elokuva on esitetty televisiossa Yle Teemalla ja useita kertoja Yle TV2 -kanavalla.[1]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivusalo oli saanut idean Tapio Rautavaaraa ja Reino Helismaata käsittelevästä elokuvasta pääsiäisenä 1994. Syksyllä 1995 hän tapasi Juha Nummisen, joka oli kirjoittanut Tapio Rautavaarasta muistelmateoksen En päivääkään vaihtaisi pois (1978). Numminen lupasi antaa Koivusalon käyttöön 50 tuntia nauhoittamiaan Rautavaaran haastatteluja. Projekti varmistui Yle TV2:n ja levitysyhtiö Buena Vistan tuen ansiosta. Nummisesta tuli elokuvan toinen käsikirjoittaja. Elokuvaan saatiin rekvisiitaksi Rautavaaran ja Helismaan aidot kitarat, Lempi Helismaan vihkisormus ja Rautavaaran kultamitalikeihäs ja yhtenä kuvauspaikkana oli Helismaan talon piha. Helismaan poika ja Rautavaaran tyttäret antoivat hyväksynnän Koivusalon elokuvahankkeelle.[1]
Käsikirjoitus valmistui tammikuussa 1998, ja elokuvasäätiön haettua pienempi tuki varmistui vasta sen jälkeen. Kuvaukset suoritettiin neljässä jaksossa touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa 1998, sisäkuvien osalta Friitalan nahkatehtaalle Ulvilaan rakennetussa studiossa ja ulkokuvien osalta eri puolilla Satakuntaa, Hämettä, Keski-Suomea ja Helsinkiä. Elokuvassa oli noin 80 roolia, ja avustajia käytettiin noin 1 400.[1]
Rautavaaraa esitti Tapio Liinoja, joka oli ollut aiemmin mukana Koivusalon elokuvassa Pekko ja massahurmaaja (1995). Joitakin live-osuuksia lukuun ottamatta laulukohtauksissa käytettiin Tapio Rautavaaran levytyksiä. Helismaan lauluosuudet esitti Helismaata näytellyt Martti Suosalo itse. Elokuva sai ensi-iltansa 19. helmikuuta 1999 lukuun ottamatta Helsinkiä, jossa uusi Tennispalatsin elokuvateatteri avautui käyttöön vasta viikkoa myöhemmin.[1]
Elokuvan tuotantokustannukset olivat 4,8 miljoonaa markkaa ja se sai Suomen elokuvasäätiön 1,8 miljoonan markan tuotantotuen.[1]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulkuri ja joutsen sai hyvän vastaanoton sekä katsojilta että kriitikoilta. Erityisesti arvostettiin elokuvan huolella tehtyä ajankuvaa ja hyviä näyttelijäsuorituksia.[2] Martti Suosalo sai elokuvasta vuonna 2000 parhaan miespääosan Jussi-patsaan.[1]
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tapio Liinoja | … | Tapio Rautavaara |
| Martti Suosalo | … | Reino Helismaa |
| Heikki Nousiainen | … | Esa Pakarinen |
| Pertti Koivula | … | Kauko Toivonen |
| Anna Haaranen | … | Lempi Helismaa |
| Heidi Herala | … | Liisa Rautavaara |
| Ari Wirta | … | Masa Niemi |
| Matti Mäntylä | … | Toivo Kärki |
| Martti Katajisto | … | Maisteri Särkkä |
| Ilkka Koivula | … | Jorma Ikävalko |
| Raimo Grönberg | … | Olavi Virta |
| Tuija Piepponen | … | Siiri Angerkoski |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kulkuri ja joutsen (elokuva) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
| ||||||||||||||||