Martti Kainulainen
| Martti Kainulainen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. marraskuuta 1927 Lappee |
| Kuollut | 27. syyskuuta 2000 (72 vuotta) Joutseno |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit | Kätkä, Herman Päätalo |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Martti Aarre Jalmari Kainulainen[1] (16. marraskuuta 1927 Lappee – 27. syyskuuta 2000 Joutseno) oli suomalainen näyttelijä, kirjailija, ohjaaja[2] ja teatterinjohtaja.
Kainulainen näytteli useissa elokuvissa. Tunnetuin hänen rooleistaan lienee Herkko Päätalon osa Kalle Päätalon romaaneista 1980-luvulla tehdyissä elokuvissa Elämän vonkamies ja Nuoruuteni savotat. Hänen viimeinen televisiotyönsä oli vuonna 2000 valmistunut Kekkosen kaveri[2]. Hän jäi eläkkeelle Lahden kaupunginteatterista vuonna 1985 mutta vieraili tämän jälkeenkin eri teattereissa näyttelijänä ja ohjaajana[2].
Kainulainen kuoli syöpään Joutsenon sairaalassa 72-vuotiaana.[2]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Suomenkielinen nimi | Rooli | ||
| Vieras mies (1957) | nimismies Bruno Valkjärvi | ||
| Punainen viiva (1959) | 1. jätkä | ||
| Lasisydän (1959) | Mirrin veli | ||
| Juntusen sielu (1969) | Juntunen | ||
| Moreeni (1972) | Iisakki | ||
| Valojuhlat (1974) | Israeli | ||
| Manillaköysi (1976) | junanlähettäjä | ||
| Pakolaiset (1976) | Kustaa Keskitalo | ||
| Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet (1977) | vääpeli | ||
| Aika hyvä ihmiseksi (1977) | talonmies Harakka | ||
| Onnellinen mies (1979) | Manssila | ||
| Iltamien jälkeen (1980) | Hakos-Hermanni | ||
| Elinan surma (1980) | Elinan isä | ||
| Kätkäläinen (1980) | Pietari (Pietu) Aholainen, Kätkä | ||
| Syöksykierre (1981) | Humalainen ravintolassa | ||
| Tuntematon sotilas (1985) | vääpeli Korsumäki | ||
| Elämän vonkamies (1986) | Herman Päätalo | ||
| Lyhyet erikoiset: Viinankätkijä (1986) | Timppa Ahde | ||
| Nuoruuteni savotat (1988) | Herman Päätalo | ||
| Lentsu (1990) | Ville Tapiola | ||
| Konstan pylkkerö (1994) | kuoliaaksinaurattaja | ||
| Kivenpyörittäjän kylä (1995) | Paavo | ||
| Pala valkoista marmoria (1998) | Kurjensaari | ||
| Kekkosen kaveri (2000) | apteekkari | ||
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juureton nuoruus, näytelmä. 1955
- Tuohitorvi, radiokuunnelma. 1959
- Pupu Peloton, satunäytelmä. 1960
- Ahneus ja Hätä, näytelmä. 1960
- Rata, radiokuunnelma. 1961
- Harmaata, mustaa, punaista, näytelmä Veijo Merestä. 1969
- Lehtonen Lahdessa, näytelmä. 1976
- Maaliikanen, romaani. Kirjayhtymä 1989
- Oi Suomi synnyinmaa, romaani. Kirjayhtymä 1991
- Kaijan kirja, kertomus afasiasta. Kirjayhtymä 1992
- Taiteen takapihalta, teatterimuistelmat. Kirjayhtymä 1997
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahden kaupunginteatterin näytelmäkilpailun 1. palkinto 1960
- Jussi-palkinto 1978, 1981
- valtion taiteilijaeläke 1985[3]
- Valtionpalkinto 1991
- Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 1994
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lappeenrannan kirjaston sivu Martti Kainulaisesta (Arkistoitu – Internet Archive).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 198. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- ↑ a b c d Kuolleet: Ohjaaja-näyttelijä Martti Kainulainen. Turun Sanomat, 29.9.2000, s. 14.
- ↑ 82 ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Helsingin Sanomat, 2.8.1985, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martti Kainulainen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
