Suohpanterror

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suohpanterror (suom. Suopunkiterrori) on saamelaisista taiteilijoista koostuva taiteilijaryhmä. Sana suohpan on pohjoissaamea.[1] Poromiesten käyttämästä suopungista nimensä ottanut kollektiivi muodostuu Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kotoisin olevista kuvataiteilijoista, jotka pysyttelevät anonyymeinä.[2] Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2012.[3] Toiminta lähti liikkeelle Facebookiin perustetusta sivustosta.[4]

Suohpanterror levittää teoksiaan lähinnä sosiaalisen median kautta, mutta ryhmän töitä on ollut esillä muun muassa Uumajan Littfest-kirjallisuusjuhlilla,[2] saamelaismuseo Siidan näyttelyssä Utsjoen Ai­li­gas-talossa [5] sekä Helsingissä Kirjasto 10:ssä[6] ja Kaisaniemen puistossa järjestetyssä Maailma kylässä -tapahtumassa.[7]

Ryhmän taiteilijat pyrkivät pysyttelemään nimettömänä, jotta keskustelu ei kiinnittyisi heihin henkilöinä, mutta yksi heistä on taiteilija Jenni Laiti, joka on suostunut esiintymään haastatteluissa.[8][9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suohpanterror on tunnettu kantaaottavista ja provosoivista propagandajulisteistaan, jotka hyödyntävät pop-taiteen ja länsimaisen populaarikulttuurin kuvastoa.[10][8] Ryhmä on myös suoraan muokannut vanhoja propaganda- ja mainosjulisteita saamelaisaiheisiksi, kuten toisen maailmansodan aikaista We Can Do It! -julistetta sekä presidentti Barack Obaman ”Hope”-vaalimainosta, jossa Suohpanterrorin versiossa esiintyy saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

Suohpanterror luo teoksiaan kuvankävittelyn ja tietokoneen avulla.[11] Heidän taiteekseen on vakiintunut julistetaide ja performanssi.[3] Suohpanterror lasketaan kuuluvaksi kolmateen saamelaiseen taiteilijasukupolveen.[1]

Näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmä haluaa teoksillaan kiinnittää huomiota saamelaisten oikeuksiin ja heidän kokemiinsa epäkohtiin, kuten syrjintään ja rasismiin, Lapin luonnonvaroja hyödyntämään pyrkivään monikansalliseen kaivosteollisuuteen sekä siihen, ettei Suomi ole ratifioinut alkuperäiskansoja koskevaa kansainvälistä ILO 169 -sopimusta.[5] Osa Suohpanterrorin töistä on tarkoitettu saamelaisten sisäiseen keskusteluun ja osa taas Pohjoismaiden valtaväestölle. Ryhmä ottaa kantaa myös muualla maailmassa asuvien alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen ongelmiin.[10]

2014 ryhmä otti kantaa Lapin kaivosteollisuutta vastaan pystyttämällä näyttelyn Utsjokelaisten pihoille.[12] Syksyllä 2015 Suohpanterror sai näkyvyyttä vallattuaan Helsingissä Mannerheimin patsaan.[13] Vuonna 2016 Suohpanterror suunnitteli SKP:n vapputunnuksen ”Alas porvarihallitus! – Borgárráđđehus vulos!”.[14] Samana vuonna Suohpanterror pyrki kiinnittämään kansanedustajien huomion saamelaisten ongelmiin lähettämällä eduskuntaan postikortteja, joissa oli kuvia hirttäytyneistä saamelaisista.[15] He julkaisivat aiheesta myös videon.[16] Kyse oli Tenon kalastussopimuksen vastustamisesta.[17]

Suohpanterror kannustaa kansalaistottelemattomuuteen, mutta ei hyväksy väkivaltaa.[18] Kollektiivi itse on määritellyt itsensä taiteen muotoiseksi politiikaksi.[11] Teokset ovat poliittista satiiria.[3] Ryhmä vaatii valtiota pyytämään anteeksi sitä, miten saamelaisia on kohdeltu.[19]

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijaryhmälle myönnettiin vuoden 2016 Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinto. Palkintolautakunnan mukaan Suohpanterror käyttää taiteen kieltä iskevästi ja taiten.[20] Ryhmän julistetaiteessa yhdistyvät taiteen historian ikonit ja populaarikulttuurin kuvasto dokumentaarisiin aiheisiin.[21] Suohpanterror on ensimmäinen anonyymitaiteilijaryhmä, joka sai Kriitin Kannukset-palkinnot.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saamelainen kuvataide Suomessa – kolmen kuvataiteilijasukupolven kautta tarkasteltunaTahiti tahiti.fi. Viitattu 4.10.2017.
  2. a b Samiskt motstånd på Littfest 13.3.2014. Sveriges Radio. Viitattu 30.7.2014.
  3. a b c Suohpanterror ampuu tahallaan yli Kansan Uutiset. 15.5.2016. Viitattu 3.10.2017.
  4. Suomen Luonto - Suohpanterror maalaa saamelaista realismia Suomen Luonto. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  5. a b Pohjoisen eturintama 10.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.7.2014.
  6. ”Suohpanterror onnistuu siirtämään saamelaisten kohtaaman vääryyden tämän päivän mediakuvastoon” 17.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 30.7.2014.
  7. Maailma kylässä sahkan dálkkádat – Sámediggi, Suohpanterror ja City-Sámit maid fárus 23.5.2014. Yle Sápmi. Viitattu 30.7.2014.
  8. a b Taiteilijaryhmä Suohpanterror nostaa vääryydet esiin Viitattu 2.10.2017.
  9. Aktivisti: Saamelaisuutta käytetään surutta Lapin markkinoinnissa eikä meiltä kysytä mitään Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2017.
  10. a b Tamminen, Jari: ”Arktinen terrori”, Voima 4/2014, s. 34–35. Viitattu 30.7.2014. Artikkelin verkkoversio
  11. a b Tausta: Suohpanterror on nuorten saamelaisten vastaisku Helsingin Sanomat. 30.10.2016. Viitattu 3.10.2017.
  12. Suohpanterror tukee Utsjoen kaivosvastaista liiketta katutaidenäyttelyllä Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2017.
  13. Suohpanterror gorgŋon Mannerheim-bácci ala Helssegis Yle Uutiset. 8.10.2015. Viitattu 3.11.2015.
  14. SKP:n vapputunnus on ”Alas porvarihallitus!” – ”Borgárráđđehus vulos!” 14.4.2016. Tiedonantaja. Viitattu 28.4.2016.
  15. Postikortissa sillasta roikkuvat hirtetyt saamelaiset – "Toimitko saamelaiskulttuurin pyövelinä?" Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2017.
  16. Suomenkuvalehti.: Me sortajat.
  17. Saamelaistaitelijoilta raju kannanotto kalastussopimukseen – kuvassa hirtettyjä saamelaisia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.10.2017.
  18. Suohpanterror: Kannustamme saamelaisia kansalaistottelemattomuuteen Kaleva.fi. Viitattu 3.10.2017.
  19. Vaikenemisen aika on ohi Viitattu 3.10.2017.
  20. a b Kritiikin Kannukset -palkinto Suohpanterrorille Taiteilija. 28.4.2016. Viitattu 3.10.2017.
  21. Alajärvi, Martta: Kritiikin Kannukset -palkinto saamelaiselle taiteilijaryhmä Suohpanterrorille Yle Uutiset Kulttuuri. 28.4.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 28.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]