Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta ILO 169)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus
Alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioineet eli toimeenpanneet valtiot.
Alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifioineet eli toimeenpanneet valtiot.
Allekirjoitettu 27. kesäkuuta 1989
Allekirjoituspaikka Geneve Sveitsi
Voimaantulopäivä 5. syyskuuta 1991
Korvaa sopimuksen ILO:n sopimus nro 107
Osapuolet
Ratifioijat 24 valtiota

Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus tai ILO:n sopimus nro 169 on YK:n Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1989 laatima alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus.

Sopimuksen tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten kuoleminen. Yleissopimus edellyttää valtioiden ryhtyvän toimiin alueensa kansojen kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleissopimus 169 hyväksyttiin ILO:n yleiskokouksessa Genevessä kesäkuussa 1989. Sopimus korvasi ILO:n aiemman yleissopimuksen 107 vuodelta 1957. Entisen yleissopimuksen tavoite oli sulauttaa alkuperäis- ja heimokansat muuhun väestöön, uusi yleissopimus sitä vastoin pyrkii poistamaan sulauttamispyrkimykset sekä edistämään näiden kansojen kulttuurien ja kielten säilymistä.[1]

Europarlamentti hyväksyi 3. heinäkuuta 2018 päätöslauselman, jossa vaadittiin kaikilta EU:n jäsenvaltioilta sopimuksen voimaansaattamista. Parlamentti vaati, että EU varmistaa alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisen omassa kauppapolitiikassaan, sijoituksissa ja kehityshankkeissa; että EU varmistaa, että alkuperäiskansat ovat mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat heihin ja heidän maihinsa; että alkuperäiskansat on otettava mukaan suunnitelmiin, joilla pyritään puuttumaan ilmastonmuutokseen; sekä maailman alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräistä tunnustamista ja kansojen suojelua.[2]

Sopimuksen ratifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio[3] Ratifioinut
 Norja 19.6.1990
 Meksiko 5.9.1990
 Kolumbia 7.8.1991
 Bolivia 11.12.1991
 Costa Rica 2.4.1993
 Paraguay 10.8.1993
 Peru 2.2.1994
 Honduras 28.3.1995
 Tanska 22.2.1996
 Guatemala 5.6.1996
 Alankomaat 2.2.1998
 Fidži 3.3.1998
 Ecuador 15.5.1998
 Argentiina 3.7.2000
 Venezuela 22.5.2002
 Dominica 25.6.2002
 Brasilia 25.7.2002
 Espanja 15.2.2007
   Nepal 14.9.2007
 Chile 15.9.2008
 Nicaragua 25.8.2010
 Keski-Afrikan tasavalta 30.8.2010
 Luxemburg 5.6.2018
 Saksa 23.6.2021

Suomen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi allekirjoitti eli hyväksyi sopimuksen vuonna 1989[4]. Suomessa yleissopimuksen tarkoittamaa alkuperäiskansaa ovat saamelaiset.lähde?

Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2011 laatimassa hallitusohjelmassa oli tavoitteena ihmisoikeussopimuksen ratifioiminen eli voimaansaattaminen. Suomen saamelaiskäräjät osallistui hallitusneuvotteluihin.[5]

Kesäkuussa 2014 Alexander Stubbin hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että sopimus ratifioidaan syksyllä 2014, mikäli hallituksessa saavutetaan yhteisymmärrys saamelaismääritelmästä.[6] Saamelaiskäräjien kokous päätti 30.10.2014 kannattaa Ilo 169 -sopimuksen ratifiointia äänin 14–4. Sen jäsenistä Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.[7] Ratifiointiesitys jätettiin kuitenkin pöydälle seuraavan hallituksen käsiteltäväksi.[8]

Ihmisoikeusliitto vaati 21. huhtikuuta 2015 uutta pääministeri Juha Sipilää varmistamaan, että sopimus ratifioidaan ja saamelaisten ihmisoikeudet vihdoin turvataan. Se huomautti, että kyseessä on ihmisoikeussopimus, ja että sen toimeenpanon laiminlyöminen on ihmisoikeusongelma.[9]

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ei mainita sopimusta eikä muitakaan asioita saamelaisten oikeuksista, kulttuurista tai kielten säilymisestä[5]. Heinäkuussa 2018 EU-kansanedustajat vaativat päätöslauselmassa jäsenvaltioita, Suomi mukaan lukien, saattamaan sopimuksen voimaan[2].

YK:n ihmisoikeuskomitea suositteli huhtikuussa 2021, että Suomi harkitsisi ILO 169 -sopimuksen voimaansaattamista[10]. Voimaansaattaista vaatii myös Saamelaisneuvosto[11].

Puolueista sopimuksen ratifioisi SKP, RKP, Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto. Sen sijaan keskustan, kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueidensa kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei sillä hetkellä (2013) ollut mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa selvittämistä muun muassa saamelaisuuskäsitteen määritelmästä ja heidän asuinalueensa maaoikeuskysymyksissä[12].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle He 306/1990 (PDF) Edilex. Viitattu 4.11.2012.
  2. ↑ a b Mepit vaativat kaikkia EU-maita hyväksymään ILO169-sopimuksen – "Nyt alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustamisessa ollaan enemmän juhlapuhetasolla" Yle Uutiset. 4.7.2018, päivitetty 6.7.2018. Yle. Viitattu 22.7.2018.
  3. ↑ Ratifications of C169 – Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No. 169) Indigenous and Tribal Peoples Convention. International Labour Organization. Viitattu 13.04.2013.
  4. ↑ Trip www.eduskunta.fi. Viitattu 22.7.2018.
  5. ↑ a b Lapin kansanedustajien puheenjohtaja kertoo miksi saamelaisasiat eivät ole hallitusohjelmassa Yle Uutiset. 5.6.2015, muokattu 10.8.2016. Viitattu 22.7.2018.
  6. ↑ Stubbin hallituksen tavoitteena ratifioida ILO 169 syksyllä 19.6.2014. YLE. Viitattu 19.6.2014.
  7. ↑ Saamelaiskäräjät tukee Ilo 169 -sopimuksen ratifiointia samediggi.fi. Viitattu 31.10.2014.
  8. ↑ Suomi ei ratifioi alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimusta tällä vaalikaudella 13.3.2015. YLE. Viitattu 13.3.2015.
  9. ↑ Avoin kirje Juha Sipilälle - Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusliitto. 21.4.2015. Viitattu 22.7.2018. (englanniksi)
  10. ↑ YK:n ihmisoikeuskomitea suosittaa Suomea edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ja ILO 169 -sopimuksen ratifiointia Yle Uutiset. Viitattu 11.7.2021.
  11. ↑ Saamelaisneuvosto: Suomen on korjattava ihmisoikeusloukkaukset ja ratifioitava ILO 169 -sopimus Sámiráđđi. Viitattu 11.7.2021.
  12. ↑ Saamelaisten oikeudet vihdoin tunnustettava Tiedonantaja. 8.2.2013. Viitattu 11.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itsenäisten_maiden_alkuperäis-_ja_heimokansoja_koskeva_yleissopimus&oldid=22168705”