Talvisota (elokuva)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Talvisota
Talvisota DVD cover.PNG
Ohjaaja Pekka Parikka
Käsikirjoittaja Antti Tuuri
Pekka Parikka[1]
Tuottaja Marko Röhr[1]
Säveltäjä Juha Tikka[1]
Kuvaaja Kari Sohlberg[1]
Leikkaaja Keijo Virtanen[1]
Lavastaja Pertti Hilkamo
Aarre Koivisto
Erikoisefektit Esa Parkatti
Pääosat Taneli Mäkelä
Vesa Vierikko
Timo Torikka
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö National-Filmi Oy[1]
Ensi-ilta Suomen lippu 30. marraskuuta 1989
Ruotsin lippu 30. marraskuuta 1989
Kesto Alkuperäinen: 195 minuuttia
Yhdysvallat: 125 minuuttia
Televisiosarja: 265 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 19 000 000 mk[1]
Katsojat 628 276
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Talvisota on suomalainen elokuva vuodelta 1989. Elokuvan ohjasi Pekka Parikka.[1] Elokuvan käsikirjoitus perustuu Antti Tuurin romaaniin Talvisota.[1] Kyseinen teos kertoo talvisotaan osallistuneen 8. divisioonan II/JR 23:n 4. komppanian ensimmäisen joukkueen[2] taisteluista.[3]

Talvisodan syttymisen 50-vuotispäivään ajoitettu[4] teos oli 1980-luvun toiseksi katsotuin suomalainen elokuva. Se sai noin 630 000 katsojaa.[5]

Talvisota palkittiin kuudella Jussi-palkinnolla (ohjaus, miespääosa, miessivuosa, musiikki, järjestäjä ja äänitys).[1]

Televisiosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisiosaisessa televisiosarjassa on noin tunti enemmän materiaalia kuin teatteriversiossa. Sarjan ensiesitys oli 20. marraskuuta – 18. joulukuuta 1991.[1] Televisiosarja julkaistiin DVD:nä 22. tammikuuta 2010.[6]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kauhava, 13. lokakuuta 1939. Martti Hakala ja hänen veljensä Paavo lähtevät ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja hyvästelevät perheensä ja muut tuttavansa. Martti, Paavo ja heidän todennäköinen velipuolensa Vilho Erkkilä sijoitetaan samaan ryhmään. Suuri joukko miehiä kuljetetaan rautateitse kaakkoiseen Suomeen Karjalankannakselle. He eivät kuitenkaan tiedä, minne heitä ollaan viemässä. Miesten luonteenpiirteet ja elämänkatsomukset tuodaan esiin junamatkan aikana. Linnoitustöiden lomassa Karjalassa ehtii syntyä pieniä romansseja sikäläisten naisten kanssa, Arvi Huhtala nai yhtä heistä.

Siviilit evakuoidaan. Vääpeli Hannu Jutila kertoo Martille sodan alkaneen: Neuvostoliitto on hyökännyt Suomeen, on marraskuun kolmaskymmenes. Everstiluutnantti Matti Laurila pitää Pohjanmaan miehille puheen kuusi vuorokautta myöhemmin; hän painottaa, että suomalaiset eivät halunneet sotaa. On joulukuun kuudes eli Suomen itsenäisyyspäivä.

Ensimmäisenä kaatuu Yrjö "Ylli" Alanen, Vilppulan rintaman 1918 nähnyt sotamies. Vaikka käynnissä olevan sodan puitteet ovat valtavan paljon suuremmat kuin Suomen sisällissodan, Ylli ehtii opettaa nuoremmille miehille muutamia perustotuuksia sodankäynnistä. Miehet joutuvat torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksiä yhden toisensa jälkeen. Erkkilän Vilho menettää hermonsa sotatoimissa, mutta palaa ruotuun; hän saa lumelääkettä, joka hänelle tarjotaan rauhoittavana lääkkeenä.

Seuraa kotirintamakohtaus. Paavo pääsee lomille Pohjanmaalle, ja oikoo ihmisten harhaisia käsityksiä sodankäynnistä. Palattuaan rintamalle Paavo saa surmansa: hän silpoutuu tykistökeskityksessä. Jouluna miehet laulavat mahtipontisesti "Enkeli taivaan" tulituksen keskellä. Tässä vaiheessa vänrikki Rajalasta on tehty komppanian uusi päällikkö, entinen päällikkö, luutnantti Yrjö Haavisto, on kaatunut.

Sotamies Aatos Laitila kuolee kranaattitulessa. Rajala teettää Martilla hyödytöntä työtä komentamalla tämän viemään joutavanaikaisen ilmoituksen viidenteen komppaniaan. Neuvostoliittolaiset puolestaan eivät suostu poistumaan niittykasematista, ja se räjäytetään. Huhtala kuolee samassa yhteydessä.

Toinen kotirintamakohtaus. Martti käy lomilla Pohjanmaalla ja kertoo Paavon kuolleen luotiin. Veljesten äiti Liisa puolestaan kertoo, että Paavon arkusta kuului kolinaa. Martin palattua rintamalle hänet siirretään muun ryhmänsä kanssa Vuosalmelle. Tarkoitus on estää neuvostoliittolaisia ylittämästä Vuoksea, heidän miesylivoimansa tekee tehtävästä kuitenkin perin vaikean. Martti käsketään hakemaan vahvistusta, tässä vaiheessa Rajala on ymmärtänyt, että simputukseen ei ole varaa. Torjuntataistelussa kuolee suuri määrä miehiä. Sota päättyy maaliskuun kolmastoista. Elokuvan tapahtumat päättyvät samaan hetkeen.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taneli Mäkeläsotamies Martti Hakala: verraten hiljainen ja elämänmyönteinen, taitava sotilas. Hän saa ”tehtäväkseen” äidiltään pitää huolta nuoremmasta veljestään Paavosta, ja tuntee kovaa syyllisyyttää tämän kaaduttua. Haavoittuu kerran lievästi kranaatinsirpaleesta mutta selviää hengissä.
  • Vesa Vierikkovänrikki Jussi Kantola: maanläheinen ja taitava vänrikki. Hän on miesten keskuudessa suosittu. Selviää sodasta.
  • Timo Torikkasotamies Pentti Saari: rohkea mandoliinia soittava veijari. Hän on sotamies Ahti Saaren veli. Valittaa usein ruoan puutteesta. Hän joutuu esittämään kerran kuollutta mutta selviää hengissä.
  • Heikki Paavilainensotamies Vilho Erkkilä: sotamies Martti Hakalan velipuoli. Hän on muita hitusen arempi, ja saakin sodan alkuvaiheessa paniikkikohtauksen. Haavoittuu vakavasti sodan loppupuolella, ja kuolee pian saamiinsa vammoihin.
  • Antti Raivio - alikersantti Erkki Somppi: rohkea ja sisukas taitava alikersantti. Hän osaa suhtautua miehiin todella hyvin ja onkin siksi melko suosittu. Hän kaatuu aivan sodan lopussa saatuaan kaksi pikakiväärin sarjaa rintaansa.
  • Esko Koverolääkintäalikersantti Juho ”Jussi” Pernaa: harras uskovainen ja rauhallinen nuorimies. Estää kahden haavoittuneen venäläissotilaan teloituksen. Hän haavoittuu vakavasti sodan loppupuolella mutta selviää hengissä.
  • Martti Suosalosotamies Arvi Huhtala: siviilissä tunnettu naistenmies. Poliittisesti hän on alkuun "vasemmalle kallellaan" ja näin erottuu muusta pohjalaisesta joukosta. Hän on miesten keskuudessa hyvä taistelukaveri. Kaatuu tykistökeskityksessä Linnakankaan lohkolla.
  • Markku Huhtamosotamies Aatos Laitila: keski-ikäinen uskovainen sotamies. Hän on myös hyvin aktiivinen ja intensiivinen. Kaatuu kranaatti-iskussa Linnakankaan lohkolla.
  • Matti Onnismaaalikersantti Veikko Korpela: vaitonainen ja oikeudenmukainen sekä taitava alikersantti. Hän syttyy palamaan liekinheitintankin hyökkäyksessä, mutta selviää siitä. Lopullinen kohtalo jää epäselväksi.
  • Konsta Mäkeläsotamies Paavo Hakala: kokematon ja nuori sotamies. Hän ei kovasti pelkää sotaa, mutta vivahteita siitä voi olla. Hän on Martti Hakalan pikkuveli, ja ärsyyntyy välillä Martin liialliseen huolehtimiseen. Hän haavoittuu ensin hävittäjäkoneen tulituksesta kylkeen mutta kaatuu lomalta tultuaan kranaatista ja katkeaa kahdesta kohtaa.
  • Tomi Salmelasotamies Matti Ylinen: karski suomalainen pikakiväärimies, joka kuuleman mukaan tappoi puukolla kolmekymmentä ryssää. Hän katoaa sodan alkupuolella, eikä hänestä sittemmin kuulla.
  • Samuli Edelmannsotamies Mauri Haapaluoma: kokematon ja hieman arka ja heikohko sotamies. Tulee sotaan vapaaehtoisena. Hän vahvistuu loppua kohden mutta kaatuu aivan lopussa saatuaan pikakiväärin sarjan rintaansa.
  • Vesa Mäkeläluutnantti Yrjö Haavisto: kokenut ja hienostunut ammattiluutnantti. Hän on hyvin rohkea, ja aikoo itse tulla ”täydennykseksi”. Hän kaatuu puolessa välissä.
  • Aarno Sulkanenkapteeni Kaarlo Sihvo, pataljoonan komentaja: jurohko suomalainen pataljoonan komentaja. Hän on hieman äreä mutta silti taitava kapteeni. Majuriksi ylennetty Sihvo kaatuu Äyräpään taistelussa komentopaikan saatua suoran osuman.
  • Kari Kihlströmluutnantti Jorma Potila: hienostunut ja oikeudenmukainen luutnantti. Hän on yleensä vaitonainen. Kaatuu Äyräpään taistelussa komentopaikan saatua suoran osuman.
  • Esko Salminen – everstiluutnantti Matti Laurila
  • Ari-Kyösti Sepposotamies Ahti Saari: Pentti Saaren veli. Hän on naiivi ja keskinkertainen sotamies. Paljastaa venäläisten vakoilijan juuri ennen sodan syttymistä. Kaatuu ensimmäisessä taistelussa pikakiväärin sarjasta.
  • Kari Sorvalivääpeli Hannu Jutila: kovasanainen ja hieman ”rosvomainen” huoltovääpeli. Hän on hyvin maanläheinen ja sisukas. Kaatuu lopussa, saatuaan luodin otsaansa.
  • Esko Nikkarisotamies Yrjö ”Ylli” Alanen: iäkäs sotamies, joka kuitenkin suhtautuu sotaan turhan ylimielisesti luottaen liikaa omaan kokemukseensa sisällisodan ajalta. Hän ei tajua pelätä, ja kuolee ensimmäisessä tykistökeskityksessä saatuaan kranaatinsirpaleen takaraivostaan läpi.
  • Ville Virtanenvänrikki Jaakko Rajala: ylimielinen ja ilkikurinen vänrikki. Hänellä on eripuraa sotamies Martti Hakalan kanssa. Hän kasvaa loppua kohden henkisesti, ja selviää hengissä. Jaakko Rajala pohjautuu hahmona vänrikki Matti Passiin, josta tuli komppaniapäällikkö luutnantti Haaviston kaaduttua. Luutnantiksi ylennetty Passi haavoittui kuolettavasti Leppäselän taistelussa 28. heinäkuuta 1941.
  • Eero Melasnieminostomies Eino Nisula: tukeva ja tumma nostomies. Hän menettää oikean kätensä omiensa tulituksessa, mutta selviää hengissä.
  • Pertti Sveholmnostomies Antti Jouppi: saapuu täydennysmiehenä Äyräpään taistelun alkuvaiheessa. Heikkojen varusteiden takia hänen jalkansa paleltuvat. Lopullinen kohtalo jää epäselväksi. Sveholmin rooli on vain televisiosarjassa, elokuvaversiosta se on leikattu pois.[1]

Siviilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan kuvaukset aloitettiin lokakuussa 1988 ja lopetettiin huhtikuussa 1989. Kuvauspaikkoja olivat Kauhava, Kankaanpää, Seinäjoki, Ristiina, Keuruu, Lapua ja Hyvinkää. Alkuperäinen 13 miljoonan markan budjetti paisui noin 19 miljoonaan markkaan (noin 5,2 miljoonaa euroa vuoden 2015 rahan arvon mukaan).[1][7][8]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan Blu-ray-julkaisun kansi. Keskellä Martti Hakala (Taneli Mäkelä). VLMedia Oy.

Talvisota tuotiin kotilevitykseen analogisessa VHS-formaatissa vuonna 1990. Digitaalisesti teos julkaistiin DVD-formaatissa vuonna 2001. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti restauroi Talvisodasta 4K-version,[9] ja se tuotiin Suomen markkinoille Blu-ray-formaatissa vuonna 2016.[1] Talvisodan Blu-ray-julkaisulla on puolitoista tuntia lisämateriaalia, muun muassa Antti Tuurin puheenvuoro ja dokumentti elokuvan kuvauksista. Julkaisu on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaiskriitikot panivat merkille Talvisodan painopisteen, joka on rivisotilaan näkökulma. Teosta verrattiin myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan filmatisointeihin, joita Talvisodan ensi-iltavuoteen mennessä oli tehty kaksi.[1]

Aamulehden Matti Apusen mielestä Talvisota todisti, että myös suomalaiset osaavat tehdä eeppistä suurelokuvaa. Hän antoi erityistä painoa Juha Tikan musiikille, joka vahvisti Talvisodan "laveiden muotojen estetiikkaa" ja "tunteiden manipulointia". Etelä-Suomen Sanomien Hannu Massinen piti elokuvaa ihmisläheisenä. Turun Sanomien Tapani Maskula oli kriittisempi, hän näki teoksen "raskasliikkeisenä" ja "ulkokohtaisena" sotaspektaakkelina.[1]

Pohjalaisen Pentti Orhanen näki Talvisodassa yhtymäkohtia Edvin Laineen yli kolme vuosikymmentä aiemmin valmistuneeseen Tuntemattoman sotilaan filmatisointiin.[1]

Pohjanmaa-sarjan elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antti Tuurin kuusiosaisesta Pohjanmaa-sarjasta on filmatisoitu neljä viimeistä. Elokuvat tapahtumien aikajärjestyksessä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Talvisota Elonet. Viitattu 18.4.2009.
  2. "...I pataljoonaan 4. komppanian ensimmäisessä ryhmässä ovat miehet, joiden tarinaa sarjassa seurataan sotamies Martti Hakalan (Taneli Mäkelä) näkökulmasta." Viite: Disney sai ideansa Euroopasta Keskisuomalainen. 1.4.2009. Viitattu 18.4.2009.
  3. Kortelainen, Veli-Markku: Sotilaat tarvitsevat soppansa (JR 23:ssa palvelleen Kalevi Viljakaisen haastattelu) Hymy. 16.5.2008. Viitattu 18.4.2009.
  4. Bamberg, Rolf: Sota tulee iholle (Pekka Parikka: Talvisota) Uutispäivä Demari. 2009. Viitattu 18.4.2009.
  5. Katsotuimmat kotimaiset elokuvat elokuvateattereissa Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 28.11.2016.
  6. Talvisota TV-sarja Finnkino. Viitattu 19.2.2010.
  7. Kirjastot.fi / Kysymys 24.1.2011. Kirjastot.fi. Viitattu 28.11.2016.
  8. Rahanarvonkerroin 1860–2015 15.1.2016. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2016.
  9. Elonet: KAVIn restaurointi: Talvisota (1989, National-Filmi Oy)
  10. Pohjanmaa (1988) 2013. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 27.11.2016.
  11. Ameriikan raitti (1990) 2013. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 27.11.2016.
  12. Lakeuden kutsu (2000) 2013. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 27.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
1988: Tupla-Uuno
Suomen katsotuin elokuva 1989 Seuraaja:
1990: Pretty Woman